Euroopan unionin neuvosto sekä Euroopan komissio ja parlamentti ovat tahoillaan pohtineet, miten rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä tulisi uudistaa. Isoin vääntö koskee olemassa oleville rakennuksille asetettavia vaatimuksia. Myös energiatehokkuusluokitusta on kiristettävä. Asuinrakennuksen energiatodistus on nykyään pakollinen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä lukuun ottamatta vapaa-ajan asuntoja ja alle 50 neliömetrin rakennuksia.
Energiatodistukseen merkitty energialuokka, A–G, määritellään E-luvun avulla. E-luku tarkoittaa rakennuksen laskennallista ostoenergiankulutusta, joka on painotettu eri energiamuotojen kertoimilla. Parlamentin näkemyksen mukaan olemassa olevien asuinrakennusten pitäisi vuoden 2030 alussa yltää energiatehokkuudeltaan E-luokkaan ja vuonna 2033 vähintään D-luokkaan. Toisaalta taas asteikkoa ehdotetaan uudistettavaksi jo vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että 15 prosenttia koko rakennuskannasta laitettaisiin huonoimpaan, eli G-energiatehokkuusluokkaan.
Uhkana kannattamattomat korjaukset
”Tänä päivänä Suomessa korkeintaan neljä prosenttia rakennuksista kuuluu energiatehokkuuden G-luokkaan”, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maarit Haakana. ”Edessä olisi siis energialuokituksemme perinpohjainen rukkaaminen ja lukuisten, nyt keskivertojen asuinrakennusten alentaminen huonoimpaan energiatehokkuusluokkaan. Lisäksi niille asetettaisiin korjausvelvoitteita, mikäli parlamentin ja komission tahto toteutuu.”
Pahimmillaan edessä olisi esimerkiksi lämmöneristävyyttä kohentavia julkisivuremontteja tai lämmitysjärjestelmän vaihtoja, vaikka näitä toimenpiteitä muuten vielä tarvitsisi tehdä. Korjattavaksi joutuisi myös monia muuttotappioalueiden kohteita, joiden käyttöikää ei edes remontti pystyisi pidentämään. Tiukka aikataulu ja kovat vaatimukset vaikeuttaisivat korjaustoimenpiteiden toteuttamista. Myös rakennusmateriaalien, työntekijöiden ja rahoituksen saaminen saattaisi vaikeutua.
Suomen erityispiirteet haastavat toteutuksen
Vaikka direktiivin suurissakin linjoissa on vielä tarkennettavaa ja neuvoteltavaa, tiukennuksia rakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin joka tapauksessa tulee. ”Hyvä lähtökohtatilanne Suomessa vaikeuttaa vaatimusten täyttämistä. Meillähän on jo aikaa sitten otettu löysät pois ja rakennuksiin tehty
kustannuksiltaan järkeviä energiatehokkuustoimia.”
Uudisrakentamiseen vaikuttavista kaavailuista Haakana kiinnittää huomiota erityisesti kahteen seikkaan: ”Ehdotuksessa puhutaan päästöttömistä rakennuksista. Komission ja parlamentin määrittelyiden mukaan niissä ei voi käyttää tavallista verkkosähköä, vaan pelkästään uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöä. Suomessa verkkosähköä tuotetaan ydinvoimallakin, joka ei ole uusiutuvaa energiaa.”
Vuodesta 2029 alkaen uusiin asuinrakennuksiin – ja mahdollisesti myös laajamittaisesti korjattuihin kohteisiin – pitää lisäksi asentaa aurinkoenergiajärjestelmiä, tavallisesti siis aurinkopaneelit katolle. Kysymyksiä herättää se, miten lopullisessa direktiivissä otetaan huomioon Suomen luminen ja pimeä talvi.
Ei syytä paniikkiin
Yksityisiä vuokranantajia Haakana kehottaa pitämään jalat maassa ja tuntosarvet koholla. Vielä ei tiedetä,
millaiseksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus lopulta muotoutuu. ”Koetamme tehdä direktiivin toteutuksesta kansallisesti mahdollisimman järkevän. Ei siis kannata hätääntyä – mutta ei myöskään jättää tekemättä energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä”, Haakana neuvoo. ”Erityisesti vanhoja asuntoja ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota entistä enemmän energialuokitukseen, tehtyihin korjauksiin ja korjaussuunnitelmiin sekä omaan ja taloyhtiön taloudelliseen kykyyn toteuttaa korjauksia.”
Jatkossa vuokranantaja joka tapauksessa tarvinnee energiatodistusta silloinkin, kun vuokrasopimus uusitaan tai rakennuksessa on tehty laajamittainen korjaus. Sen sijaan edelleen epäselvää on esimerkiksi se, voiko vuokralainen asentaa sähköauton latausjärjestelmän ilman vuokranantajan lupaa — ja millä perusteella vuokranantaja sen voisi estää.
Voimaan vuonna 2026?
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käsittely jatkuu syksyllä parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Niissä etsitään yhteistä näkemystä, jonka pohjalta uudistettu direktiivi valmistuu. Kansalliset säädökset tulevat voimaan aikaisintaan vuonna 2026. Tämänhetkiset energialuokat löytyvät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylläpitämästä energiatodistusrekisteristä. Vertailutyökalun avulla voi vertailla esimerkiksi samanikäisten ja -kokoisten tai samalla alueella sijaitsevien taloyhtiöiden energiatehokkuusluokkia.
ARAn energiatodistusrekisteri: energiatodistusrekisteri.fi