Viime syksynä julkistettu Kasvun paikka -niminen kaupunkistrategia vahvisti tien kohti vuonna 2020 laaditun Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelman tavoitteita. Vuoteen 2025 ulottuvan strategian mukaan kaupungissa rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutosten avulla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa. Vuodesta 2023 alkaen asuntoja aiotaan rakentaa vähintään 8 000, mistä määrästä puolet olisi sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntoja. ”Tälläkin tavoin satsaamme kaupungin kasvuun. Ylipäätään investointimenomme kasvavat aiempaan verrattuna”, sanoo Helsingin kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläinen. Keskeisimmät aluerakentamisen kohteet tulevina vuosina ovat Kalasatama, Jätkäsaari, Kruunuvuorenranta, Pasila, Kuninkaantammi ja Malmin lentokentän alue. Malminkartanoon, Kannelmäkeen, Malmille ja Mellunkylään suunnitellaan täydennysrakentamisen myötä runsaasti uusia omistusasuntoja.
Helsingissä halutaan asua
Kaupungistuminen on jo pitkään heijastunut Helsingin hyvään taloustilanteeseen. Vähintään yhtä kauan kaikissa kasvavissa kaupungeissa on keskusteltu asumisen hinnasta. Ilmiön taustalta löytyy tarjontaa suurempi kysyntä. Tähän juurisyyhyn voi Kiesiläisen mukaan periaatteessa vaikuttaa kahdella tavalla. ”Teoriassa olisi mahdollista vähentää kysyntää tekemällä kaupungista vähemmän houkutteleva paikka. Koska houkuttelevuuden vähentäminen on täysin järjetöntä, Helsinki satsaa mahdollisuuksiensa mukaan monipuoliseen ja kasvavaan asuntojen tarjontaan.” Kiesiläinen toteaa olevan myönteistä, että suuri määrä ihmisiä pitää Helsinkiä haluttuna asuinpaikkana. ”Toisaalta taas asuntojen merkittävä rakentaminen Helsinkiin ja muihin isoihin kaupunkeihimme on keskeistä koko maan talouskehityksen kannalta.”
Markkinan annettava vaikuttaa
Helsingissä oli vuoden 2020 lopussa noin 376 000 asuntoa. Vuokra-asuntojen osuus tästä nousi 45 prosenttiin ja omistusasuntojen 43 prosenttiin. Runsas neljäsosa vuokra-asunnoista oli markkinavuokra-asuntoja. Vähintään kolmen huoneen asuntoja oli lähes 60 prosenttia omistusasunnoista, mutta vain vajaa viidesosa markkinavuokra-asunnoista. Kiesiläisen mielestä sekä omistus että vuokra-asuntoja tarvitaan. Hän kuitenkin toivoo, että markkina vaikuttaisi nykyistä enemmän niiden jakaumaan ja asuntojen kokoihin. Samalla Kiesiläinen toppuuttelee tekemään päätöksiä pelkästään prosenttien perusteella. ”En usko keskusohjaukseen enkä siihen, että poliitikot tietäisivät kaikkia asuntojen kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia seikkoja.”
Tavoitteet täytettävä, ongelmat vältettävä
Aiemmin muun muassa ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajana ja HYY Yhtymän liiketoimintajohtajana työskennellyt Kiesiläinen on ensimmäinen pääekonomisti Helsingin kaupungin organisaation historiassa. Kiesiläinen työskentelee pormestari Juhana Vartiaisen ja koko kaupunkiorganisaation taloustieteellisenä tukena. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa kaupungin palvelutoiminnan ja organisaation tehokkuuden analysointi.
Yksi Kiesiläisen pohdinnan aiheista on Hitas-järjestelmän korvaaminen. Hitas tarkoittaa Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmää, joka viime valtuustokaudella päätettiin kuopata vuoteen 2023 mennessä. ”Uuden järjestelmän avulla pyrimme täyttämään Hitas-järjestelmälle asetetut tavoitteet, mutta välttämään sen toteutuksessa ilmenneet ongelmat”, Kiesiläinen kertoo. ”Käynnistyneeseen valmistelutyöhön on kytketty runsaasti eri alojen asiantuntijoita. Parhaillaan Aalto-yliopiston taloustieteen laitos analysoi Hitas-järjestelmän ongelmia. Tämän analyysin pohjalta työ jatkuu vuoden 2022 alkupuolella.”
Myönteinen kilpailu kehittää
Yksityisten vuokranantajien merkitystä Helsingissä Kiesiläinen pitää tärkeänä. ”Yksityisten vuokranantajien joukko on heterogeeninen ja tarjoaa asuntoja monenlaisia tarpeita varten.” ”Parin viime vuosikymmenen aikana tapahtunut markkinaehtoinen kehitys näkyy siinä, että asuntosijoittajat korostavat nykyään asiakaspalveluasennettaan. He haluavat olla hyviä vuokranantajia ja tarjota hyvää asiakaspalvelua.” Kiesiläinen arvostaa yksityisten vuokranantajien halua kehittää omaa toimintaansa ja kilpailukykyään. ”Myönteinen kilpailu kehittää vuokraustoimintaa parhaiten.” Helsingin Hernesaaressa asuva Kiesiläinen on itsekin yksityinen vuokranantaja. ”Hankin sijoitusasunnon seitsemän vuotta sitten. Suomen Vuokranantajiin liityin keväällä 2021.” Hän kertoo asuntosijoittamisen olevan osa pitkäaikaista säästämistä ja tapa hankkia taloudellista turvallisuutta. ”Olen siis siinä suhteessa varmasti melko tyypillinen yksityinen vuokranantaja.”
Mikko Kiesiläinen
Helsingin kaupungin pääekonomisti