Koronan jälkeen maailma ei tule olemaan ennallaan. Joudumme Suomessakin sopeutumaan siihen, että globaalien uhkien määrä ja vakavuus kasvavat, eikä niitä voi sulkea rajojemme ulkopuolelle. Koronakriisi on tuonut uuden näkökulman siihen, miten tärkeä ja perustavanlaatuinen oikeus on jokaisen oikeus hyvään asumiseen.
Vakailla asuinoloilla on keskeinen merkitys ihmisten henkilökohtaiselle taloudelle ja hyvinvoinnille. Samalla kun epävarmuus yhteiskunnassa kasvaa, korostuu vakaan asuntopolitiikan merkitys. Hallitus on linjannut, että Suomi haluaa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, jonka tärkeys ei ole koronan myötä vähentynyt, päinvastoin. Koronakriisin jälkeiset mittavat elvytystoimet tarjoavat mahdollisuuden vauhdittaa vihreää jälleenrakennusta, jolla Suomi nostetaan jaloilleen ja yhteiskunnastamme tehdään ympäristölle ja ihmisille kestävä.
Toimet on valittava siten, että ne vauhdittavat Suomen siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Siirtymä on toteutettava sosiaalisesti kestävällä tavalla niin, että kaikki pysyvät mukana. Hallitus rakentaa hiilineutraalia yhteiskuntaa pienentämällä rakentamisen, maankäytön ja liikenteen hiilijalanjälkeä sekä tukemalla kestävää yhdyskuntarakennetta. Elvytystoimina valtio tukee raideinvestointeja, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä sekä rakennusten energiaremontteja. Näillä toimilla on päästöjen vähentämisen lisäksi positiivisia elinvoima- ja työllisyysvaikutuksia.
Korona haastaa myös asuntopolitiikkaa laajemmin. Keskeinen kysymys on, miten varmistamme myös poikkeusoloissa asuntomarkkinoiden toimivuuden sekä vakaan hinta- ja vuokrakehityksen siten, että asuntotarjonta vastaa eri väestöryhmien tarpeisiin, asumisen hinta pysyy kohtuullisena ja asuinalueet ovat sosiaalisesti kestäviä.
Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan pitkän tähtäimen asuntopoliittista kehitysohjelmaa, joka on määrä tuoda eduskunnan päätettäväksi vielä tämän vuoden aikana. Koronavirusepidemian aiheuttama taloudellinen epävarmuus tulee lisäämään vuokra-asumisen kysyntää. Asuntopolitiikan keinoin on varmistettava, että ihmisten asumistarpeita vastaavia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on riittävästi tarjolla.
Kysyntää hyville pitkäjänteisille vuokranantajille on myös tulevaisuudessa. Yksityisiä vastuullisia vuokranantajia tarvitaan Suomen asuntomarkkinoilla jatkossakin.
Tiina Elo Kansanedustaja (vihr.), ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja ja kestävän asumisen puolestapuhuja, joka on yksityinen vuokranantaja omassa kotikaupungissaan Espoossa.