Toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistön-välitysalan Keskusliitosta näkee, että nyt on historiallisen hyvä hetki hankkia sijoitusasunto. ”Viisi vuotta sitten Helsingin kantakaupungista ei saanut ostettua yksiötä alle 200 000 euron, mutta nyt saa.” Viljamaan mielestä on varmaa, että pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun asuntojen arvo tulee nousemaan. ”Hyviä kauppoja voi tehdä myös muissa kasvukeskuksissa – ja tarkalla strategialla toki niiden ulkopuolellakin.”
Koko maassa asuntojen hinnat ovat laskeneet huhtikuusta 2022 joulukuuhun 2025 noin 13 prosenttia. Asuntojen hintatasossa on käytännössä pyyhitty pois 10 vuotta. Markkinatilannetta on kuvailtu, Viljamaan mielestä aivan perustellusti, jopa asunnonostajan Black Fridayksi.
Kun ajat ovat huonot, kannattaa ostaa
Asuntokauppa oli huipussaan vuonna 2021. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja tätä seurasivat energiakriisi, inflaatio ja voimakas korkojen nousu. Tällä hetkellä ostohaluja hillitsevät ennen kaikkea maan yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien epävarmuus tulevasta.
Viljamaa huomauttaa, että asuntojen tarjontaa kasvattaa ja hintojen nousua jarruttaa myös se, että isot asuntorahastot ovat keskeyttäneet lunastukset ja yksityiset vuokranantajat ovat myyneet asuntojaan. Hän arvioi, että erityisesti vanhemman sukupolven asuntosijoittajat jatkavat myyntejään vielä lähivuosina.
Sijoittajat ovat myös todennäköisesti siirtäneet varallisuuttaan hyvin tuottavaan pörssiin. Asuntojen hintataso suhteessa ansiotasoon on kuitenkin houkutteleva. ”Vanha totuus on, että silloin kun on huonot ajat, kannattaa olla ostokulmalla.” Viljamaan mukaan aika on otollinen myös ensiasunnon hankkijalle: ”Sijoittaja, jolla on lapsia tai lapsenlapsia, voisi ehkä auttaa heitä ensiasunnon hankkimisessa, sillä lahjaveron alaraja on noussut 7 500 euroon.”
Perusasiat eivät ole muuttuneet
Viljamaa muistuttaa, että vaikka markkinatilanne suosii ostajaa, asuntosijoittamisen perusasiat ovat tietenkin entisellään. ”Asuntosijoittajalla on oltava esimerkiksi paikallistuntemusta. Hänen on tiedettävä alueesta, sen tulevaisuuden näkymästä ja vuokralaiskannasta. Hänen on otettava selvää myös kiinteistön kunnosta ja taloyhtiön hoidosta”, Viljamaa luonnehtii ja muistuttaa ennakoinnista myös jääkiekkotermein: ei kannata mennä sinne, missä kiekko on nyt, vaan missä se on hetken kuluttua. Vaan pitäisikö näinä epävarmoina aikoina näkökulman olla vieläkin laajempi?
Pitäisikö sijoittajan pohtia myös geopolitiikkaa ja miettiä, mitä tapahtuu, jos maailman meno muuttuu nykyistäkin hullummaksi? ”Ainahan on mahdollista, että asiat kääntyvät huonompaan suuntaan, mutta minä pitäisin mielessä myös positiiviset riskit. Miettisin, mitä kaikkea hyvää siitä seuraa, jos vaikkapa Ukrainaan saadaan rauha, Grönlannin kysymys ratkeaa ja Suomen talous kääntyy selvään kasvuun.”
Hinnat saattavat nousta jo loppuvuonna
Viljamaa odottaa, että vuonna 2026 asuntokauppa jatkaa kasvuaan ja asuntokauppoja solmitaan yli 60 000 kappaletta. Vuonna 2025 asuntokauppoja tehtiin reilut 58 000 – ja huippuvuonna 2021 niitä tehtiin 85 000. Käytettyjen asuntojen kaupat ovat kasvaneet vuodesta 2023. ”Uskon, että asuntojen myyntiajat kääntyvät kevään aikana laskuun nykyisestä noin neljästä kuukaudesta. Sen jälkeen loppuvuodesta asuntojen hinnoissa nähdään maltillista nousua.”
Hän arvelee, että työttömyys alkaa vuoden aikana hellittää, työllisyysaste nousee ja kuluttajien luottamus vahvistuu, mikä heijastuu positiivisesti myös asuntomarkkinoille. Asuntomarkkinoiden myönteisen kehityksen myötä myös rakentaminen alkaa vetää voimakkaammin ja Suomen talous kääntyy vahvemmin kasvu uralle. Asuntopulaa ei ole näkyvissä tulevaisuudessakaan. ”Näin hyvä aikaikkuna sijoitusasunnon ostamiseen voi olla aika lyhyt. Se saattaa kestää ehkä vain puoli vuotta tai vuoden, enimmillään pari vuotta.”
Artikkelissa on hyödynnetty Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton vuoden 2025 Asuntomarkkinakatsausta