Kelan maksaman yleisen asumistuen tarkoitus on auttaa asumismenojen maksamisessa. Yleistä asumistukea on voinut saada vuokra-asuntoon, omistusasuntoon, asumisoikeusasuntoon ja osaomistusasuntoon. Viime keväänä asumistuen perusteet muuttuivat. Keskeisimpiä leikkauksia oli kolme: korvausosuus pieneni, perusvastuuosuus kasvoi ja ansiotulovähennys poistui.
Vuoden 2025 alusta alkaen omistusasujien tuki lakkautetaan. Lisäksi hallitus aikoo siirtää opiskelijoiden yleisen asumistuen opintotuen asumislisäksi. Yleisen asumistuen leikkauksilla hallitus haluaa hillitä asumistukimenojen voimakasta kasvua. Samalla se tavoittelee yli 300 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.
Viidesosa tuesta työssäkäyville
Vuonna 2023 Kela maksoi yleistä asumistukea lähes 1,7 miljardia euroa. Tukea sai yli 400 000 ruokakuntaa – ruokakuntaan kuuluvat samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt. Määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Vajaa viidesosa asumistukia saaneista ruokakunnista oli työllisiä ja juuri heidän osuutensa asumistukien saajissa on kasvanut eniten 2020-luvulla.
”Joko asumistuen saajat ovat työllistyneet tai työssä käyvät ovat tarvinneet entistä enemmän asumistukea. Taustalla vaikuttavat myös yleisen taloudellisen tilanteen kehitys ja asumiskustannusten nousu”, arvioi Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Valtaosalla asumistuen saajista vuokra kipuaa suuremmaksi kuin enimmäisvuokra. Heille maksetaan tukea Kelan kuntakohtaisesti määriteltyjen enimmäisasumiskustannusten – ei siis todellisen vuokran – mukaan. Asumistuen saajien keskimääräinen todellinen vuokra on tänä vuonna ollut noin 670 euroa ja tyypillinen tukisumma 70 prosenttia enimmäisasumiskustannuksesta.
Säästöjä yhä odotellaan
Koska Kela tarkistaa asumistuen vähintään vuoden välein, viime huhtikuussa voimaan astuneet muutokset konkretisoituvat tuen saajilla viimeistään ensi keväänä. Tähän mennessä yleisen asumistuen leikkaukset ovat näkyneet tilastoissa vain pieninä muutoksina. Jauhiainen odottaa muutosten jatkuvan vähittäisinä jatkossakin.
”Sekä tuen saajien määrä että maksetut eurot ovat vasta viime kuukausina hieman vähentyneet. Hallituksen havittelemia säästöjä joudutaan siis vielä odottelemaan”, Jauhiainen toteaa.
Ansiotulovähennyksen poistuminen puree eniten työssä käyviin ruokakuntiin. Heidän tukensa lasketaan vähenevän keskimäärin 133 euroa. Kolmasosa työssä käyvistä ruokakunnista jäänee jatkossa kokonaan yleisen asumistuen ulkopuolelle.
Kolme keinoa vastata leikkauksiin
Yleisen asumistuen saajilla on Jauhiaisen mielestä kolme keinoa vastata leikkauksiin. He voivat koettaa pienentää menojaan, karsia asumiskustannuksiaan tai lisätä tulojaan. Viimeksi mainittu ja esimerkiksi osa-aikaisesti työskentelevien siirtyminen kokoaikaisiksi siintää hallituksen toiveissa. Kukin keino edellyttää omaa aktiivisuutta.
”Henkiset voimavarat eivät kuitenkaan välttämättä riitä oman talouden tasapainottamiseen eikä tarpeisiin sopivaa halvempaa asuntoa hevin löydy. Niinpä vuokria voi ruveta jäämään rästiin”, Jauhiainen huomauttaa.
Yleinen asumistuki yksi muuttujista
Joidenkin arvioiden mukaan yleisen asumistuen leikkaukset nostaisivat kaikkein edullisimpien asuntojen vuokria. Mikäli niiden kysyntä nousisi paljon tarjontaa suuremmaksi, tämä heijastuisi vuokriin – jotka eivät välttämättä enää palautuisi entiselle tasolleen. Jauhiainen ei odota leikkausten dramaattisesti näkyvän vuokra-asuntomarkkinoilla.
Alueellinen kysyntä ja tarjonta ovat merkittävämpiä tekijöitä kuin tuen muutokset. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa koko ajan lisää väkeä, mikä nostaa siellä vuokra-asuntojen kysyntää. Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yleinen asumistuki on vain yksi muuttuja vuokra-asuntomarkkinoilla.
Häädöt voivat lisääntyä
Karlsson muistuttaa, etteivät vuokranantajat välttämättä tiedä, saavatko vuokralaiset tukea vai eivät. Hän kuitenkin arvioi yleisen asumistuen leikkausten hieman heijastuvan vuokranantajien arkeen.
”Kyselyissä lähes viidesosa jäsenistämme on kertonut esimerkiksi vuokralaisten irtisanoutumisten, vuokranalennuspyyntöjen tai vuokranmaksun laiminlyöntien lisääntymisestä.” Jos yhä useammilla vuokralaisilla jää jatkuvasti vuokria rästiin, häädöt voivat lisääntyä.
Toiseksi mahdolliseksi lähitulevaisuuden trendiksi Karlsson nostaa isojen vuokra-asuntojen kysynnän kasvun. Toisaalta myös pienempien ja halvempien vuokra-asuntojen kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan. ”Isot vuokra-asunnot saattavat houkutella entistä enemmän opiskelijoita kimppakämppäratkaisuihin. Tarjolla toki on enemmän pieniä kuin isoja vuokra-asuntoja. Toisaalta käytettävissä olevien tulojen pieneminen saattaa ajaa myös etsimään entistä edullisempia ja pienempiä asuntoja.”
Yleinen asumistuki joulukuussa 2023
- Suurimmat saajaryhmät: opiskelijat 42 %, työttömät 31 %, työssä käyvät 19 %.
- Yhden hengen ruokakuntia 71 %, lapsiperheitä 22 %, pariskuntia 6 %, muita 2 %.
- Ruokakunnissa asui 15 % alle 65-vuotiaasta väestöstä.
- Yleisintä suurissa kaupungeissa, etenkin yliopistokaupungeissa.
- Yksin asuvalle keskimäärin 300 euroa kuukaudessa, perheellisille 450–500 euroa.
Yleisen asumistuen muutokset 1.4.2024 alkaen
- Korvausprosentti pieneni 80 prosentista 70 prosenttiin. Aiempaa suurempi osuus asumismenoista jää ruokakunnan itse maksettavaksi.
- Perusomavastuuosuus kasvoi 42 prosentista 50 prosenttiin. Mitä suuremmat tulot ovat, sitä suurempi on perusomavastuu.
- Ansiotulovähennys, eli niin sanottu
300 euron suojaosa, poistui. - Helsingissä huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärä pieneni samansuuruiseksi kuin muualla pääkaupunkiseudulla.
1.1.2025 alkaen
- Omistusasujien tuki lakkautetaan.
- Asuntolainan korkoja ei oteta huomioon asumisoikeusasuntojen asumismenoina.
- On esitetty, että yleiseen asumistukeen otettaisiin käyttöön varallisuusrajat.
1.8.2025 alkaen
(hallituksen esitys)
- Opiskelijat eivät saisi yleistä asumistukea, vaan opintotuen asumislisää enintään 80 prosenttia kuukausittaisista ja kuntaryhmittäin määräytyvistä enimmäisasumismenosta.
- Eläkkeensaajien asumistuen kansaneläkeindeksiin sidotut määräytymisperusteet jäädytetään vuosiksi 2024–2027.
- Tällöin ei myöskään tarkisteta lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksia eikä asumismenojen enimmäismääriä.
- On esitetty, että myös eläkkeensaajien asumistukeen otettaisiin käyttöön varallisuusrajat.