Lahden Palvelutorilla asumisneuvoja Heli Nuutisen puhelinkeskustelu asiakkaan kanssa on päättynyt. Nuutinen kertoo, että vastikään työttömäksi jäänyt soittaja oli huolissaan, miten rahat riittävät vuokranmaksuun. ”Mietimme yhdessä seuraavia vaiheita ja pohdimme muun muassa, mitä Kelan tukia ja etuisuuksia tilanteessa on tarjolla. Sovimme myös tapaamisesta kasvotusten, jotta voimme
selvittää asiaa yhdessä tarkemmin.”
Vuokranmaksuongelmat ovat yksi tyypillinen syy, miksi asiakkaat ottavat yhteyttä asumisneuvojaan. Apua saatetaan tarvita myös vuokra-asunnon hakemiseen. ”Emme hae kenenkään puolesta asuntoa, mutta neuvomme, miten asiassa pääsee alkuun. Käytännössä voimme tutkia yhdessä asuntotarjontaa netistä ja miettiä, mitkä ovat asiakkaalle sopivat asuntokriteerit. Voimme selvittää myös, mihin kohteeseen tarvitaan Kelan vuokravakuutta, miten sitä haetaan ja mitkä ovat Kelan soveltamat vuokrarajat alueella”, Nuutinen kertoo.
Lahden kaupungin asumisneuvonta on tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Vuokra-asumisen lisäksi palvelun piirissä ovat omistus- ja asumisoikeusasuminen sekä asunnottomat. ARAn rahoituksen turvin laajaalaista asumispalvelua on Suomessa levitetty myös muihin kuntiin, ja tällä hetkellä sitä saa jo ainakin suurimmissa kaupungeissa. Kunnallisen neuvonnan lisäksi isoissa vuokrataloyhtiöissä on edelleen omaa asumisneuvontaa. Nuutinen ja hänen kaksi kollegaansa päivystävät kahtena päivänä viikossa keskeisellä paikalla Palvelutorilla, Kauppakeskus Triossa. Samoista tiloista löytyy myös esimerkiksi maahanmuuttaja-, vanhus- ja työllisyyspalveluita.
Asioida voi anonyymisti
Nuutinen korostaa, että myös yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvien ja heidän vuokranantajiensa kannattaa hyödyntää asumisneuvonnan palveluita. ”Mikäli yksityistä vuokranantajaa mietityttää jokin asia vuokralaisen kanssa, hän voi soittaa ja pallotella tilannetta meidän kanssamme.”
Tavallisesti vuokranantajat ottavat yhteyttä asumisneuvojaan juuri vuokralaisen vuokranmaksuvaikeuksien takia. Syynä saattaa olla vaikkapa yleinen huoli vuokralaisen elämänhallinnan puutteista – tai se, että häneen ei saada yhteyttä. Asumisneuvoja ohjaa tarvittaessa, miten huoli-ilmoitus tehdään sosiaalitoimeen ja sitä kautta päästään selvittelemään asukkaan tilannetta.
”Vuokranantaja voi ottaa tietenkin myös itse vuokralaisen kanssa puheeksi asumisneuvojan palvelut. Hyvä tapa edetä on sanoa esimerkiksi että ’Olen vähän huolissani sinusta, onko sinulla ketään, kenen kanssa voisit jutella, ja sopisiko, että asumisneuvoja ottaisi sinuun yhteyttä?’ Emme tarvitse tällöin muuta kuin etunimen, puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen, emme siis esimerkiksi sotua. Meillä voi asioida aivan anonyymisti.”
Asioihin puuttuminen on välittämistä
Nuutinen miettii, että vuokranantajan ja vuokralaisen välisessä suhteessa tarvitaan hyvää vuoropuhelua. ”Vuokranantajan ja vuokralaisen välillä pitäisi olla säännöllinen kontakti, jotta vuokranantajakin näkee, miten asuminen sujuu. Olisi hyvä, että he tapaisivat asunnolla vähintään kerran vuodessa, mutta tietenkin vain etukäteen sovittuna ajankohtana.”
Asumisneuvoja korostaa, että vuokranantaja tekee vuokralaiselle karhunpalveluksen, jos hän katsoo läpi sormiensa myöhästyneitä vuokria tai ei ole huomaavinaan asunnon siivottomuutta ja nurkkiin kertyneitä pizzalaatikkojen pinoja. ”Mikäli ongelmiin puututaan jo varhaisessa vaiheessa, ne on helpompi korjata. Puuttuminen ei ole kyttäämistä, vaan välittämistä.”
Tärkeitä ovat myös selkeät kirjalliset sopimukset, joissa määritellään, mitkä ovat vuokranantajan ja toisaalta vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet.
Ihminen maksuhäiriö-merkinnän takana
Nuutisen mieleen nousee tapaus, jossa asiakas kävi kääntymässä useamman kerran Palvelutorilla, ennen kuin rohkaisi mielensä ja uskalsi tulla juttelemaan. ”Hän romahti täysin, eikä saanut itkultaan oikein puhutuksi. Hän kertoi olevansa yksinhuoltaja, joka ei ollut pystynyt kertomaan maksuongelmistaan ja tulevasta häädöstä kenellekään, ei edes lapsilleen. He menettäisivät kotinsa.”
Asiakkaan tilannetta ryhdyttiin selvittämään ja perheelle löydettiin lopulta halvempi yksityinen vuokra-asunto. ”Yksityinen vuokranantaja tapasi asiakkaan, jutteli tämän kanssa ja näki hänet ihmisenä. Nykyäänkin tämä asiakas on yhteydessä meihin ja tarvitsee jonkin verran tukea, mutta asuminen uudessa kodissa sujuu hyvin. Asiakkaan tilanne on kohentunut huomattavasti ja nyt hän uskaltaa ottaa meihin yhteyttä, mikäli tarvetta ilmenee.”
Nuutinen on iloinen, että maksuhäiriömerkintä ei ole nykyään välttämättä este asunnon löytämiselle. ”Vuokranantajat ovat alkaneet ottaa vuokralaisia, joilta löytyy maksuhäiriömerkintä. Kannattaakin selvittää, mistä merkintä johtuu: kyseessä saattaa olla vaikka kymmenen vuoden takainen asia, mikä seuraa mukana, mutta ei liity mitenkään asumiseen. Neuvomme myös vuokralaisia kertomaan avoimesti, että mistä heidän mahdolliset maksuhäiriömerkintänsä johtuvat.”
Yksi asiointi tai rinnalla kulkemista
Heli Nuutinen korostaa, että kuka tahansa voi ajautua taloudellisiin ongelmiin, jotka heijastuvat myös asumiseen. Haasteiden taustalla voi olla työttömyys, yksinhuoltajuus, puolison menehtyminen, mielenterveyden ongelmat tai vaikka ikääntymisen mukanaan tuoma toimintakyvyn heikkeneminen.
Tavallista on myös, että ongelmat kasaantuvat, jolloin ihminen ei pysty enää ajattelemaan selkeästi. ”Silloin tilannetta ryhdytään laittamaan kuntoon yksi asia kerrallaan. Asumisneuvoja kulkee asiakkaan rinnalla ja tarkistamme esimerkiksi parin viikon välein, miten hän on edistynyt jossakin osatavoitteessaan. Prosessiin voi osallistua myös esimerkiksi sosiaalityö ja muita tukijoita.”
Nuutinen on koulutukseltaan sosionomi. Hän on toiminut asumisneuvojana nyt viisi vuotta ja työskennellyt tätä ennen asunnottomuuden ja sosiaalityön parissa. ”Työssäni parasta ovat tietenkin ihmisten kohtaamiset – ja se, jos saamme jonkun elämän paremmalle mallille. Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan yhdessä muiden kanssa. Taustatukea antavat niin paikalliset kuin kansallisetkin verkostot.”
Noin puolet asiakkaiden tilanteista selviää yhdellä neuvonnalla. Toisille riittää kahdesta neljään kertaa neuvontaa, mutta moni tarvitsee enemmän ohjausta tai kevyttä tukea pidemmän aikaa.
Asunnon löytäminen voi olla vaikeaa – tai liiankin helppoa
Käytännössä merkittävä ja usein haastavakin asiakasryhmä ovat maahanmuuttajat. ”Mikäli asunnonhakija ja vuokranantaja eivät puhu yhteistä kieltä, asunnon löytäminen voi olla varsin vaikeaa. Kieliongelmat ja suomalaisen yhteiskunnan vajavainen tuntemus vaikeuttaa usein myös esimerkiksi Kelan kanssa asiointia”.
Nuutinen huomauttaa, että samaan aikaan asunnon vaihtaminen on monelle liiankin helppoa – erityisesti niille, joiden ei pitäisi asuntoa vaihtaa. ”Jos vuokrat jäävät maksamatta, niin vuokralainen saattaa vaihtaa asunnosta toiseen ennen häätöä ja sama toistuu.” Asumisneuvojakaan ei pysty neuvomaan tässä tilanteessa vuokranantajia muuta kuin varsin yleisluontoisesti: vuokranantajien kannattaa olla hereillä.
Kaikki alkaa jo asuntonäytössä
Asumisneuvoja saa Lahdessa asiakkaita myös esimerkiksi nuorten Ohjaamon kautta. Jos selviää, ettei nuorella ole vakituista osoitetta, hänet ohjataan Nuutisen ja hänen kollegojensa juttusille.
Asumisneuvojalta voivat kysyä vinkkejä myös nuoret, jotka ovat itsenäistymässä tai muuttamassa uudelle paikkakunnalle työn tai opiskelun takia. Nuutiselta on esimerkiksi kysytty, kannattaako asuntonäytölle mennä kaverien vai vanhempien kanssa. ”Neuvon tietenkin, että mukaan kannattaa ottaa vanhemmat. Se osoittaa, että lähipiiri tukee nuoren itsenäistymistä.”