Asumismenojen kasvuvauhti on hiljentymässä, mutta alueelliset erot uhkaavat vielä suurentua. Taloudenpidossa taloyhtiöiden hallituksilla on nyt pelin paikka, arvioi pääekonomisti Jukka Kero.
Asumismenot ovat 2010-luvulla nousseet vuosittain 4,5 prosenttia. Parin seuraavan vuoden aikana niiden arvioidaan kasvavan keskimäärin runsaan kahden prosentin vuosivauhtia. Suomen Kiinteistöliitto ry:n pääekonomisti Jukka Kero selittää syitä:
”Tämän vuosikymmenen alkupuolella energia- ja kiinteistöverojen korotukset sekä korjauslainojen korkea korkotaso heijastuivat asumismenoihin. Samanaikaisesti rakennemuutos ja asuntojen ylikysyntä kasvavissa kaupungeissa rupesivat rapsakkaan tahtiin nostamaan asuntojen hintoja ja vuokria.”
Nyt korkotaso on erittäin matala, vuokrien nousuvauhti hidastunut ja asuntojen hinnat keskimäärin kehittyneet maltillisesti.
Palkat nousevat nopeammin kuin vuokrat
Kero kuitenkin muistuttaa, että kasvavissa kaupungeissa asuminen edelleen kallistuu selvästi nopeammin kuin muualla. Helsingissä kaukolämmön hinta nousi lokakuussa runsaat 15 prosenttia. Kysymysmerkkejä ovat kiinteistöverouudistuksen ja maailmantalouden kehityksen vaikutukset.
Vaikka Suomen talouskasvun ennustetaan hieman hidastuvan, palkat nousevat seuraavien parin vuoden aikana nopeammin kuin vuokrat. Sen ansiosta vuokra-asujien asumismenojen kasvu suhteessa tuloihin taittuu ainakin vähäksi aikaa. Tulojen kehittyminen parantaa sekä vuokralaisten vuokranmaksukykyä että heidän mahdollisuuksiaan säästää etukäteen omaa asuntoa varten. Vuokra-asumisen kiinnostavuuteen vaikuttaa silloin entistä enemmän esimerkiksi asunnon laatu.
Verot ja energiamaksut keventävät kukkaroa
Asumisessa ja asunnossa rahaa kuluu hankinnan lisäksi pääomakuluihin, ylläpitoon, hallintoon ja veroihin. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluista vajaa kolmannes on erilaisia veroja. Vuokranantajan täytyy yleensä lisätä tähän myös pääomatulovero.
”Asumismenojen taso vaihtelee huimasti kymmenen suurimman kaupungin ja muiden paikkakuntien välillä. Yksi syy eroihin löytyy kunnallisista maksuista – eritoten energiamaksuista, jotka vanhassa kerrostaloasunnossa vievät kolmanneksen hoitovastikkeesta.”
Kero huomauttaa, että kunnalliset maksut voivat poiketa paljon toisistaan, vaikka asuntojen hinnat olisivat liki samat.
”Esimerkiksi Lappeenrannassa mallitalomme kuntakohtaiset kuukausittaiset kulut ovat noin 70 senttiä suuremmat neliömetriä kohden kuin vaikka Kokkolassa ja Oulussa. Vuodessa siitä kertyy iso ero.”
Lue koko juttu lehdestä tai digitaalisesti kirjautumalla jäsensivuille
Juttu on julkaistu Vuokranantaja-lehdessä 4/2018