Kiinteistön hyvä kunnossapito edellyttää, että rakennusta korjataan aika ajoin. Korjaustoimenpiteet voivat kestää muutamista päivistä kuukausiin, ja ne voivat kohdistua rakennuksen ulkopuolisiin osiin kuten julkisivuremontissa, tai itse huoneistoihin kuten putkiremontissa. Taloyhtiön teettämistä remonteista aiheutuu usein asumishaittaa asukkaille. Esimerkiksi julkisivuremontin aikana rakennus saattaa olla huputettu, jolloin ikkunoista ei näe ulos ja huoneiston ilmanvaihto heikkenee. Putkiremontin aikana taas koko asunto saattaa olla ainakin jonkin aikaa asuinkelvoton.
Vaikka osakkeenomistajat maksavat remontin ajalta hoitovastiketta aivan normaalisti, vuokralaisella on lain mukaan oikeus vuokranalennukseen siltä ajalta, kun asunto on ollut puutteellisessa kunnossa. Puutteellisuuden tulee kuitenkin kohdistua asuntoon, eli esimerkiksi pelkästään taloyhtiön pihalla tapahtuvan remontin tai naapuritontin rakennustyömaan vuoksi alennusta ei tarvitse antaa. Jos asuntoa ei voi remontin aikana käyttää lainkaan, vuokralaisella on oikeus saada kokonaan vapautus vuokranmaksusta. Vuokranmaksusta vapautumista tai vuokranalennuksen määrää harkittaessa täytyy ottaa huomioon remontin kesto ja sen merkitys huoneiston käytölle. Kylpyhuone- ja keittiötilojen puutteellisuudet ovat olennaisempia kuin esimerkiksi makuu- tai vaatehuoneissa olevat puutteet.
Alennuksesta pitää sopia
Vuokralainen ei voi päättää vuokranalennuksesta itse tai jättää koko vuokraa maksamatta. Alennuksen määrästä tai vuokranmaksun vapautuksesta on aina sovittava vuokranantajan kanssa. Alennuksesta kannattaa sopia kirjallisesti. Hyvän vuokratavan mukaan toimiva vuokranantaja kuitenkin tarjoaa alennusta omaaloitteisesti esimerkiksi samalla, kun hän ilmoittaa vuokralaiselleen tulevasta remontista.
Putkiremontin johdosta vuokraan annetaan yleensä 30–50 prosentin ja julkisivuremontin johdosta 15–30 prosentin alennus siltä ajalta, kun huoneisto on ollut puutteellisessa kunnossa tai osittain poissa käytöstä. Hissiremontissa kysymykseen tulevan vuokranalennuksen suuruus voi olla noin 10 prosentin luokkaa, mikäli hissillä on olennainen merkitys huoneiston käytön kannalta. Suositukset perustuvat kuluttajariitalautakunnan ja tuomioistuinten ratkaisukäytäntöön.
Jos huoneistoa ei remontin tai muiden korjaustöiden aikana voi käyttää lainkaan, vuokralaisen ei tarvitse maksaa tältä ajalta vuokraa. Jos vuokralainen voi kuitenkin säilyttää asunnossa tavaroitaan remontin aikana, häneltä voi periä 5–10 prosentin suuruista varastointivuokraa. Vuokranantaja ei ole velvollinen hankkimaan remontin ajaksi vuokralaiselle sijaisasuntoa, vaikka vuokrattu asunto olisikin asuinkelvoton.