Suomen talouden suunta oli kevään korvalla lupaava, vaikka vauhti onkin maltillista. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria arvioi talouden piristyvän vähitellen vuosien 2026–2027 aikana. ”Inflaatio on vakaa ja pysynyt alhaalla, viime vuonna keskimäärin 0,3 prosentissa. On kuitenkin tärkeää huomata mittarien väliset erot. Inflaatiosta puhuttaessa viitataan yleensä kansalliseen kuluttajahintaindeksiin, jota on painanut asuntolainojen korkojen lasku, toisin kuin yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä, joka liikkuu noin 1,5 prosentin tuntumassa”, analysoi Kauria.
Indeksien suurin ero on se, että kansallinen kuluttajahintaindeksi KHI sisältää asuntolainojen korot ja omistusasumisen kustannukset, kun taas EU-tasolla vertailukelpoinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi YKHI jättää ne pois. Palkansaajien reaaliansiot ovat kehittyneet positiivisesti, mikä on vahvistanut heidän vuokranmaksukykyään. Samaan aikaan sosiaaliturvan varassa elävien tilanne on kiristynyt leikkausten myötä, eikä nopeaa korjausliikettä heidän asemaansa ole näkyvissä.
Työmarkkinoiden viive koettelee kuluttajaluottamusta
Kun suhdanne kääntyy, työmarkkinat vastaavat muutokseen viiveellä. KEHA-keskuksen Arviointi ja tiedolla johtaminen -yksikön päällikkö Santtu Sundvall muistuttaa, ettei optimismi muutu työpaikoiksi hetkessä. Vuoden 2025 lopun tilanne – 351 500 työtöntä työnhakijaa – on yhä karu luku. Työttömyys kasvoi vuoden 2025 aikana yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Huolestuttavinta on ollut pitkäaikaistyöttömyyden raju lisääntyminen, joka on koetellut erityisesti nuoria. Heidän joukossaan se kasvoi vuoden loppuun mennessä lähes 40 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. ”Nuoret joustavat suhdanteissa ensimmäisinä. Heidät irtisanotaan usein ensin, mutta heidät myös palkataan herkästi takaisin heti, kun yritysten luottamus palautuu”, Sundvall toteaa.
Työmarkkinoilla on kuitenkin toinenkin pullonkaula, eli yli 50-vuotiaiden työttömyys. Tämä ryhmä muodostaa pitkäaikaistyöttömyyden kovan ytimen, ja heidän määränsä on noin kaksinkertainen nuoriin verrattuna
Kuntien uusi rooli ja rahoituksen haasteet
Työllisyyden elpyminen etenee alueellisesti eri tahtia. Kun Etelä-Savossa, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa tilanne on jo tasaantumaan päin, Pohjanmaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla työttömyystilanne näyttäytyy edelleen haastavana. Esimerkiksi Tampereella ja Lahdessa työttömyys on kasvanut valtakunnallista keskiarvoa voimakkaammin.
TE-palveluiden siirto kunnille on ollut käytössä nyt runsaan vuoden. Se on pakottanut kunnat etsimään paikallisia ratkaisuja, mutta samalla rahoitusmalli on muuttanut kannustimia. ”KEHAn tulkinnan mukaan työttömien ohjaaminen aktivointipalveluihin on vähentynyt vuoden 2025 aikana merkittävästi, mikä voi johtua monelta osin uudesta rahoitusmallista.
Nykyisin ainoastaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille katkaisee kunnan rahoitusvastuun työttömyysetuuksista”, Sundvall muistuttaa. Aiemmin kunnan taloudellinen vastuu työttömyysturvasta lakkasi myös silloin, kun työtön osallistui esimerkiksi työpajatoimintaan tai muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Nykyinen malli taas kannustaa kuntia ensisijaisesti suoraan työllistämiseen.
Kelan suoramaksu tuo ennakoitavuutta
Yksi kevään merkittävimmistä uudistuksista on helmikuussa voimaan tullut toimeentulotuen muutos vuokran maksamisessa vuokranantajalle. Se tuo kaivattua selkeyttä vuokrasuhteisiin, joissa asukkaan talous on tiukalla. Jatkossa Kela maksaa toimeentulotuen vuokraosuuden suoraan vuokranantajalle, jos tuen saajalla on Kelan myöntämä vuokravakuus. Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhianen pitää muutosta merkittävänä. ”Tavoitteena on varmistaa vuokranmaksun säännöllisyys ja ehkäistä vuokravelkojen syntymistä. Suoramaksu poistaa epävarmuuden siitä, käytetäänkö asumiseen tarkoitetut varat todella vuokraan.”
Vaikka toimeentulotuen perusosaan tehtiin maaliskuun alussa 2–3 prosentin leikkaus, se on maltillinen verrattuna vuoden 2024 suuriin asumistuen muutoksiin. Myös opiskelijoiden siirtyminen takaisin opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025 on ehditty huomioida markkinoilla. Käytännössä muutos on siis laskettu mukaan vuokranantajien ja sijoittajien hinnoitteluun ja odotuksiin.
Markkinaeroja jopa korttelin välillä
Vaikka taloudesta puhutaan valtakunnallisesti, asuntomarkkina on aina paikallinen. Pääkaupunkiseudulla on edelleen runsaasti pieniä vuokra-asuntoja tarjolla, mutta erot kaupunginosien ja erilaisten asuntojen välillä voivat olla suuria. ”Yhdellä alueella tietyntyyppisistä asunnoista voi olla ylitarjontaa, kun taas kivenheiton päässä toisenlaisista asunnoista saattaa olla pulaa”, Kauria painottaa.
Ratkaiseva käänne markkinoilla tapahtuu työttömyyslukujen kautta. Kun työttömyysaste saadaan painettua takaisin lähemmäs kahdeksan prosentin lukemia, ollaan myös asuntomarkkinoilla selvästi paremmalla puolella: asuntojen kysyntä vahvistuu ja markkinoiden suurin epävarmuus hälvenee. Talouden suunta vaikuttaisi kuitenkin vihdoin olevan hiljalleen ylöspäin, sillä kuluttajien hyvän ostovoimakehityksen, hidastuneen inflaation ja vakaan korkokäyrän ohella esimerkiksi yritysten kasvuodotukset ovat positiivisia.
Artikkeli on laadittu maaliskuun alussa ennen Iranin konfliktia.
Luottamus ja vuorovaikutus turvaavat vuokrasuhteen
Suomen Vuokranantajien jäsenkysely vahvistaa, että vuokranantajat painottavat valinnoissaan vakautta. Tärkeimmiksi kriteereiksi nousevat säännölliset tulot, puhtaat luottotiedot ja henkilökohtainen kohtaaminen.
Vaikka taloudessa näkyy piristymistä, moni vuokranantaja on pysynyt varovaisena. Sosiaaliturvan leikkaukset ja nousseet elinkustannukset eivät ole aiheuttaneet suurta piikkiä lakineuvonnassa, sillä riskit pyritään karsimaan entistä huolellisemmalla vuokralaisvalinnalla. Nykyisin peräti 80 prosenttia vuokranantajista tarkistaa luottotiedot, ja kolme neljästä haluaa haastatella ehdokkaan henkilökohtaisesti.
Yksityisen vuokranantajan vahvuutena pidetään inhimillisyyttä, jolloin avoimen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Vuokranantaja kantaa kuitenkin merkittävää henkilökohtaista riskiä. Hänen on arvioitava, riittääkö vuokratuotto kattamaan juoksevat kulut, kuten verot, vastikkeet ja korot.
”Kasvotusten tehdyssä haastattelussa vuokranantaja saa kokonaiskuvan vuokralaisen tarpeista ja arvostuksista. Se, miten nämä kohtaavat, on usein ratkaisevaa hyvän vuokrasuhteen kannalta”, muistuttaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Tammisalo.