Kiinteistöliiton ja Vuokranantajien toimitilat sijaitsevat Helsingissä Annankatu 24:ssä, eikä se ole sattumaa. Alun perin Vuokranantajat muodostettiin vuonna 1999 silloisen Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen vuokranantajajäsenistä. Vuokranantajat on myös yksi Kiinteistöliiton 24 jäsenyhdistyksestä. ”Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsenet olivat 1990-luvulla enimmäkseen asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistö-osakeyhtiöitä, joten oli järkevää perustaa luonnollisille henkilöille ihan oma yhdistyksensä”, Kiinteistöliiton
toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen kertoo yhdistysten yhteisestä historiasta. ”Kiinteistöliitto otti sitten vastasyntyneen omiin hoiviinsa ja fyysisestikin omiin tiloihinsa, ja tuki sen liikkeelle lähtöä sekä kehittymistä.”
Hiltunen saapui Kiinteistöliittoon syksyllä 2005. ”Tuolloin Vuokranantajat oli jo olemassa, mutta vielä ihan lapsenkengissä – jäseniä oli silloin noin 2 100. Ensimmäisinä vuosina kasvu oli hidasta, mutta 2020-luku on ollut voimakkaan kasvun aikaa. Lapsi on kasvanut aikuiseksi ja pärjää omillaan”, hän vertaa. Hiltunen jää pian eläkkeelle pitkän ja merkittävän uran jälkeen ja valmistautuu parhaillaan jättämään kapulan seuraajalleen.
Suomen Vuokranantajat puolestaan sai Eeva Tammisalon uudeksi toiminnanjohtajakseen viime syksynä. Tällä hetkellä Vuokranantajien jäseniä on yli 35 000, joten yhdistyksen kasvu on ollut merkittävää. Tammisalon mukaan kasvupotentiaalia on yhä: ”Asuntoja ja kiinteistöjä vuokraa noin 370 000 yksityishenkilöä tai elinkeinonharjoittajaa, ja yksityisten vuokranantajien omistamissa asunnoissa asuu yli puoli miljoonaa suomalaista. Suomessa yksityiset vuokranantajat muodostavatkin kansainvälisesti poikkeuksellisen merkittävän osan vuokra-asuntomarkkinoista – yksityiset vuokranantajat omistavat noin 40 prosenttia kaikista vuokra-asunnoista Suomessa”, hän kommentoi.
Kiinteistöliiton jäsenyhdistykset ovat muutenkin onnistuneet kasvattamaan jäsenmääriään, joten sekä Vuokranantajat että Kiinteistöliitto kulkevat järjestökentälle tyypillistä jäsenkadon trendiä vastaan. ”Jäsenmäärän kasvu lisää sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta että resursseja. Koska toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin, kasvu on mahdollistanut asiantuntijoiden palkkaamisen ja jäsenpalveluiden kehittämisen. Esimerkiksi Vuokranantajien neuvonnasta vastasi alun perin toiminnanjohtaja yksinään, kun nyt yhdistyksellä on iso joukko neuvontajuristeja”, Hiltunen sanoo.
Tiivistä yhteistyötä
Vuokranantajat muutti helmikuussa 2020 Annankatu 24:n kolmannesta kerroksesta omiin tiloihinsa toiseen kerrokseen Kiinteistöliiton vuokralaiseksi, sillä jäsenmäärä oli kasvanut ja henkilökuntaa palkattiin lisää. Yhteistyö on ollut ja on edelleen tiivistä. ”Vierailemme toistemme luona milloin milläkin agendalla ja käytämme myös samoja kokoustiloja”, Tammisalo kuvailee.
Yhteistyötä tehdään sekä virallisilla että epävirallisilla foorumeilla ja niin organisaatioiden kesken kuin henkilökohtaisestikin. ”Jaamme resursseja esimerkiksi kouluttautumalla yhdessä, tai voimme saada synergiahyötyjä vaikka ohjelmistohankinnoissa”, Tammisalo kertoo. ”Juristeillamme on keskinäisiä sparrauspalavereja, jotta neuvot ja tulkinnat olisivat molemmilta tahoilta yhteneväisiä, ja toiminnanjohtajat tapaavat toisiaan säännöllisesti.
Teemme sekä taustatyötä että ajamme yhteisiä asioita yhdessä”, hän jatkaa. ”Välillämme on vaihdettu perinteisesti myös henkilökuntaa: esimerkiksi Vuokranantajien ensimmäinen toiminnanjohtaja Virpi Hienonen on edelleen Kiinteistöliiton palveluksessa, ja seuraajakseni Kiinteistöliiton toimitusjohtajaksi toukokuun alusta lähtien nimitetty Mia Koro-Kanerva oli alun perin Kiinteistöliiton neuvontalakimies, kunnes siirtyi Vuokranantajien toiminnanjohtajaksi ja sieltä Isännöintiliittoon. Hän tekee siis paluun”, Hiltunen toteaa.
Yhteisiä intressejä
Edunvalvonnassa kaksi järjestöä pystyy yhteistyössä vaikuttamaan enemmän kuin yksi. ”Esimerkiksi nyt Petteri Orpon hallituskauden aikana meillä on ollut vaikuttamistyössä yhteistä rajapintaa, kun vuokrauslainsäädännön uudistus etenkin lyhytvuokrauksesta on ollut työn alla. Yhteisiä intressejä on jonkin verran myös asuntokauppalainsäädännön uudistukseen liittyen”, Hiltunen sanoo. ”Intressit ovat sikälikin yhteisiä, että vuokranantajat toimivat usein myös taloyhtiöiden hallituksissa. Jäsenkyselyymme vastanneista 43 prosenttia kuuluu myös sellaisen taloyhtiön hallitukseen, josta omistaa vuokra-asunnon ja kolme neljästä olisi kiinnostunut hallitustyöskentelystä”, Tammisalo jatkaa.
Ministeriöiden työryhmät ovat tärkeitä mahdollisuuksia vaikuttaa. Usein vain joko Kiinteistöliitolla tai Vuokranantajilla on niissä edustus, jolloin ne vievät aina myös toistensa sanomaa eteenpäin. Sama periaate toimii EU-tasolla – Kiinteistöliitto on Hiltusen kaudella päässyt mukaan Euroopan laajuisiin edunvalvontajärjestöihin. ”Pidämme totta kai aina mielessä myös Vuokranantajien näkökulman silloin, kun käsitellään vuokramarkkinoihin liittyviä asioita. Käymme myös piakkoin Eevan kanssa yhdessä Brysselissä opiskelemassa Eurooppa-yhteistyötä.”
Edunvalvonnan saralla Hiltunen on ollut monessa mukana, muun muassa useissa hallitusneuvotteluissa. Niitä hän pitää parhaana mahdollisena vaikuttamisen areenana kansallisella tasolla. Hänen mukaansa mitä aikaisemmassa vaiheessa lainsäädäntöön pääsee vaikuttamaan, sen parempi sekä EU-tasolla että kansallisesti. ”Hallitusneuvottelut ovat Suomen poliittisin prosessi, koska kukaan ei silloin vielä tiedä, minkä ministerinsalkun tulee saamaan – eli politiikka ratkaisee, ei oma tontti.
Asia on taas ajankohtainen, sillä vuoden 2027 eduskuntavaaleihin aletaan valmistautua jo nyt.” Hiltunen korostaa myös hyvien suhteiden merkitystä. ”Vaikuttamistyössä ei pärjää rakkikoirana, vaan on ymmärrettävä toisen neuvotteluosapuolen näkökantoja.”