Asuntosijoittaminen edellyttää oikeutta ja kykyä päättää sijoituksista sekä hallinnoida niitä. Entä, jos siihen ei enää pysty sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi? Kannattaisiko sijoitusten kohtaloa miettiä myös omaa elämää pidemmälle? ”Edunvalvontavaltakirja ja testamentti ovat rakkauden asiakirjoja. Perusteellisesti pohdittuina ja hyvin toteutettuina ne tukevat läheisten selviytymistä kaikkein raskaimpinakin aikoina”, sanoo perhejuristi Katariina Kuusiluoma.
Heti varallisuuden kertyessä
Kuusiluoma kehottaa tekemään edunvalvontavaltakirjan ja testamentin viimeistään sitten, kun varallisuutta alkaa kertyä. ”Edunvalvontavaltakirja ja testamentti kannattaa laatia tukemaan toisiaan ja päivittää tarpeen mukaan, jos esimerkiksi ostaa tai myy omaisuuttaan. Lisäksi suosittelen tarkistamaan asiakirjat muutaman vuoden välein.” Sekä edunvalvontavaltakirja että testamentti on parasta laatia ammattilaisen avustamana. Siten ne saadaan yksiselitteisiksi ja lakiteknisesti oikeanlaisiksi. Huonosti ja väärin laaditut asiakirjat eivät ole päteviä ja aiheuttavat turhia hankaluuksia jäljelle jääneille omaisille.
Paperille laaditut edunvalvontavaltakirja ja testamentti tulee säilyttää alkuperäisinä kotona tai vaikka pankin asiakirjasäilytyksessä. Jos alkuperäisiä asiakirjoja on useita, ne kaikki täytyy tarpeen vaatiessa löytää.
Edunvalvontavaltakirja on lupa auttaa
Edunvalvontavaltakirjan merkitys korostuu, kun kyseeseen tulevat asuntojen kaltaista aktiivista huolenpitoa vaativat omistukset. Kuusiluoma luonnehtii edunvalvontavaltakirjaa etukäteen annetuksi luvaksi auttaa. Se antaa valtuutetulle luvan hoitaa toisen asioita silloin, kun tämä ei enää siihen itse kykene.
Ilman edunvalvontavaltakirjan sisältämää lupaa kenelläkään ei ole automaattista oikeutta hoitaa toisen asioita. Ja jos tätä lupaa ei anna itse, henkilölle joudutaan hakemaan edunvalvoja. ”Edunvalvontaprosessiin verrattuna asioiden hoitaminen edunvalvontavaltuutuksen avulla säästää aikaa, rahaa ja byrokratiaa.” Edunvalvontavaltuutus ei kuitenkaan automaattisesti poista henkilön omaa oikeustoimikelpoisuutta. Valtuuttaja voi valtakirjan vahvistamisen jälkeen itse hoitaa niitä asioita, joihin hän kykenee.
Yleisluonteinen tai tarkasti määritelty
Edunvalvontavaltakirja määrittelee ne asiat, joita valtuutus koskee. Valtuutus voi olla hyvin yleisluonteinen tai yksityiskohtaisemmin määritelty, jolloin se sallii esimerkiksi valtuuttajan omaisuuden lahjoittamisen. Mikäli valtuutus on tehty kovin suppeasti – esimerkiksi sisällyttämättä siihen kiinteistöjä koskevaa omaisuuden hoitoa – jokainen kiinteistön myynti vaatii niin edunvalvojan hakemisen kiinteistön myyntiä varten kuin viranomaisen myyntiluvan.
Edunvalvontavaltuutuslaki on kuitenkin muuttumassa. Jatkossa valtuutettu pystyisi tekemään valtuuttajan kiinteistöön liittyviä oikeustoimia, jollei valtuuttaja ole tätä erikseen rajoittanut. ”Edunvalvontavaltuutuksessa voi kieltää vaikkapa jonkin kiinteistön myynnin. Tällaiset kiellot tosin saattavat johtaa käytännön hankaluuksiin ja ylimääräiseen byrokratiaan”, Kuusiluoma muistuttaa.
Netin mallipohjat eivät riitä
Edunvalvontavaltakirjaa tehtäessä sen laatijan on oltava oikeustoimikelpoinen ja ymmärrettävä valtakirjansa merkitys. Valitsemiensa valtuutettujen kanssa kannattaa keskustella etukäteen valtakirjasta ja varmistaa heidän suostumisensa tehtävään. Edunvalvontavaltuutus on hyvä hioa kuntoon ammattilaisen kanssa, jotta lainsäädännön kriteerit määrämuotoiselle asiakirjalle täyttyvät.
Netti pursuaa edunvalvontavaltakirjan laatimisen mallipohjia. Ne kuitenkin ottavat huomioon vain perusasiat, eivätkä Kuusiluoman mukaan enää riitä. ”Harva hoksaa, mitä pitäisi ottaa huomioon mietittäessä esimerkiksi elinaikaista yrityksen sukupolvenvaihdosta, liiketoiminnan myyntiä, omaisuuden lahjoittamista tai ositusta ja perinnönjakoa.”
Valtuuttajan tulee allekirjoittaa edunvalvontavaltakirja kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä allekirjoitustilanteessa. Mikäli muotovaatimukset eivät täyty, Digi- ja väestötietovirasto ei voi vahvistaa edunvalvontavaltakirjaa.
Omaisuus jakoon järkevästi ja verotehokkaasti
Testamentti on sen tekijän oma tahto omaisuutensa jakamisesta kuoleman jälkeen – eikä se välttämättä mukaile perintökaaren säädöksiä. ”Hyvä testamentti on selkeä, yksiselitteinen, sisällöllisesti erilaiset tarpeet ja tilanteet huomioon ottava sekä lain määräykset täyttävä asiakirja”, Kuusiluoma kiteyttää.
Asuntosijoittajalle testamentti tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja omaisuuden jättämiseksi järkevästi ja verotehokkaasti niin puolisolle kuin lapsille. Lesken tarpeita ja perillisten toiveita kannattaa pohtia erikseen. Muodostavatko esimerkiksi vuokratuotot oleellisen osan lesken kuukausittaisista tuloista? Mikäli sijoitusasuntoja on useita, Kuusiluoma kehottaa perheenjäseniä keskustelemaan sijoitusasuntojen kohtalosta ennen testamentin laatimista.
Kiinnostaako perillisiä ylipäätään asuntosijoittaminen ja asuntojen hallinnointi tulevaisuudessa? ”On myös muistettava, että edunvalvonnan vuoksi kiinteistöomaisuutta saatetaan realisoida ennen testamentin toimeenpanoa. Siksi testamenttia laadittaessa kannattaa perheen kanssa miettiä monenlaisia mahdollisia loppuelämän vaiheita ja vaihtoehtoja eri näkökulmista.”
Muista myös omistusoikeus
Puolison kuoltua yhteinen omaisuus ja vaikkapa vuokratuotot eivät automaattisesti siirry jäljelle jääneelle puolisolle. Puolison tekemässä testamentissa leski tavallisesti saa omaisuuden hallintaoikeuden, vaikka omaisuus menisi lapsille perintönä. Hallintaoikeus antaa leskelle esimerkiksi vuokratuotot, metsän vuotuisen kasvun ja osingot. Hallintaoikeus ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta leskeä käyttämään pankkitilien pääomaa. Leskelle voi testamentata omistusoikeuden myös pankkitileillä oleviin varoihin. Lisäksi testamenttiin on mahdollista laittaa määräys hallintaoikeuden lakkaamisesta, mikäli hallintaoikeuden haltija joutuu pysyvästi laitoshoitoon. Hallintaoikeuksista luopumiset kannattaa ottaa huomioon myös edunvalvontavaltakirjassa.
Riittävät valtuudet turvaavat omaisuuden
Ikääntyneiden tulevaisuuden hoivan järjestämistä koskevassa keskustelussa on väläytelty pitkäaikaishoidon laskujen määräytymistä myös omaisuuden perusteella. Käytännössä hoitoa järjestävä taho voisi siis käydä hoidettavan pankkitilillä ja jopa sijoitusomaisuutta saatettaisiin realisoida hoitokulujen kattamiseksi.
Perintövarojen mahdollista hupenemista hoivapalveluihin pystyy torjumaan etukäteen. Keskeisintä on laatia edunvalvontavaltakirja, jossa edunvalvontavaltuutettu saa riittävästi valtuuksia toimia järkevästi. Valtakirjassa kannattaa myös määrätä esteetön edunvalvoja eli esteetön varavaltuutettu, joka on usein asianajaja tai juristi. Hän miettii, mikä on sekä edunvalvottavan edun mukaista että järkevää esimerkiksi perheoikeudellisesti.
Esteettömälle edunvalvojalle voidaan määrätä oikeus tehdä erilaisia omaisuudensiirtoja edunvalvottavan omaisuudesta. Tällöin valtuutuksessa yleensä yksilöidään tilanteet esimerkiksi lahjojen antamiseen. Asunto-omaisuutta saa suojattua pirstomalla sen omistusoikeutta. Mahdollista pakkorealisointia voi ennaltaehkäistä, jos edes murto-osa asunnosta on annettu verovapaana lahjana tai ennakkoperintönä omille lapsille tai lastenlapsille.
Tärkeiden papereiden muistilista
- Mikäli et vielä ole laatinut edunvalvontavaltakirjaa, tee se nyt. Tarkista asiakirja säännöllisesti ja päivitä tarvittaessa.
- Jos omat vanhempasi vielä elävät, ota puheeksi heidän edunvalvontavaltakirjansa.
- Testamentti tulee laatia kirjallisesti ja allekirjoittaa omakätisesti yhtä aikaa kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Säilytä testamentti turvallisessa paikassa, josta se varmasti myös löytyy. Testamentti pitää päivittää elämäntilanteiden ja tahdon muuttuessa.
- Avioehto voi vaikuttaa perintösuunnitteluun. Laadi puolisosi kanssa avioehto, etenkin jos teillä on eri perilliset.
- Huolehdi lainan takaisinmaksuturvasta ja henkivakuutuksesta. Ne voivat auttaa asunto- tai sijoituslainan ja perintöverojen maksamista. Henkivakuutuksen edunsaajamääräystä kannattaa miettiä rinnan testamentin kanssa.
- Tee hoito- ja hoivatahdot. Hoitotahto ilmaisee, millaista lääketieteellistä hoitoa toivot elämäsi loppuvaiheessa, jos et enää itse pysty osallistumaan hoitopäätöksiin. Hoivatahto kertoo, kuinka haluat tulla hoivatuksi päivittäisessä elämässäsi.
Vinkit antoi perhejuristi Katariina Kuusiluoma.