Jenna on juuri täyttänyt 18 vuotta. Hän on muuttanut pois lastenkodista ja ottaa nyt elämässään ensimmäisiä itsenäisiä askeliaan: Opinnot ammatillisessa oppilaitoksessa ovat alkamassa. Kaikki on uutta, myös asuminen omassa kodissa. Jenna on yksi tuhansista Y-Kotien asukkaista. Hänen vuokranantajansa on voittoa tavoittelematon Y-Säätiö, joka edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ympäri maata.
Kiinteistöjohtaja Juha Niskanen kertoo, että 40 vuotta täyttävän säätiön toiminta perustuu Asunto ensin -periaatteelle. ”Ajattelemme, että asunto on ihmisen perusoikeus. Se mahdollistaa itsenäisen elämän, valinnan vapauden ja vaikutusmahdollisuudet, kuntoutumisen ja voimaantumisen sekä yhteiskuntaan integroitumisen.” Asunto ensin -periaatteen mukaisesti henkilö saa asunnon ja mahdollisesti tarvitsemansa tukipalvelut, jotta asuminen voi onnistua. Hänen ei tarvitse ansaita näitä olemalla esimerkiksi sosiaalipalvelujen piirissä ensin tietty aika. ”Ideana on, että kun asuminen on järjestyksessä, ihmisellä on paremmat mahdollisuudet laittaa kuntoon myös muu elämänsä.”
Suurissa kaupungeissa asunnottomia eniten
Antero on vapautunut vankilasta ja muuttanut uudelle paikkakunnalle päästääkseen eroon vanhoista kuvioista. Menetetyt luottotiedot ja rikosrekisteri eivät ole olleet vuokramarkkinoilla varsinainen valttikortti. Oma koti on järjestynyt lopulta Y-Säätiön kautta. Y-Säätiö omistaa yli 19 000 asuntoa, joista osa on Y-Koteja ja osa M2-Koteja. Y-Koteja on aivan tavallisissa taloyhtiöissä, yleisemmin 1–2 asuntoa taloyhtiössä, ja ne on osoitettu erityisryhmille.
ARA-rahoitteisia M2-Koteja on Y-Säätiön kokonaan omistamissa kerrostaloissa; niihin on varallisuusrajat ja ne pyritään tarjoamaan niitä eniten tarvitseville. Niskanen kertoo, että Y-Säätiön asuntoja on Hangosta Sodankylään. Suurin osa sijaitsee kuitenkin isoissa kaupungeissa, missä asuminen on kalleinta ja asunnottomuus suurinta. ”Pienemmillä paikkakunnilla on usein paremmin tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja. Niissä ihmisillä on myös usein enemmän turvaverkkoja kuin suurissa kaupungeissa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan toimijat saattavat tuntea paremmin asiakkaansa ja pystyvät tarjoamaan juuri heidän tilanteeseensa räätälöityjä tukipalveluja.” Osaa asunnoistaan Y-Säätiö vuokraa suoraan. Osan se on vuokrannut kaupungeille, kunnille ja alueille, jotta nämä vuokraavat ne edelleen sosiaalisin perustein.
Tukea on tarjolla
Pekka on päättänyt pistää korkin kiinni. Vaimo, työ ja entinen koti ovat menneet, mutta vielä on mahdollista päästä jaloilleen oman asunnon avulla. Vuokranmaksu hoituu suoraan sosiaalitoimen kautta. Asumisneuvontapäällikkö Anu Rantanen kertoo, että Y-Säätiön asumisneuvontatiimin palvelut on tarkoitettu kaikille asukkaille. Asumisneuvojat auttavat ratkomaan talousongelmia, opastavat asumisen taidoissa ja ohjaavat tarvittaessa muiden tukipalveluiden piiriin.
Jennan, Anteron ja Pekan kaltaisille erityisasumisen väylän kautta tuleville henkilöille on tarjolla alusta alkaen myös lisätukea. ”Haastattelemme jo etukäteen erityisryhmäläiset ja selvitämme jokaisen henkilökohtaisen tilanteen ja tuen tarpeen. Jenna saa tukea esimerkiksi sosiaalitoimelta ja lastensuojelun jälkihuollolta, Antero vankilan erityissosiaaliohjaajalta sekä RETS – rikoksettoman elämän tukisäätiöltä ja Pekka AA:lta ja A-klinikkasäätiöltä”, Rantanen selittää.
Asumisneuvoja tarkistaa yhdessä asukkaan tukitahon kanssa puolen vuoden asumisen jälkeen, miten arki on lähtenyt käyntiin. ”Katsomme silloin myös, vaatisiko jokin asia kenties parannusta. Tavoitteena on aina pysyvä koti eli asunto niin pitkäksi aikaa kuin henkilö sitä tarvitsee.” Ongelmatapauksissa asumisneuvojat auttavat jo ennen puolen vuoden etappia ja myös sen jälkeen.
Asumisneuvoja ja Naapurisovittelun keskuksen ammattisovittelija voivat esimerkiksi auttaa yhdessä sovittelemaan valitusta asunnosta kantautuvasta metelistä. ”Yleisohje kuitenkin on, että pulmatilanteet kannattaa pyrkiä selvittämään rauhallisesti niiden osapuolten kesken, jotka konfliktissa ovat mukana – eli kannattaa jutella suoraan naapurille siitä, mikä häiritsee”, Rantanen muistuttaa.
Yhteistyötä taloyhtiöiden kanssa
Y-Säätiön asumisneuvojat voivat tarvittaessa selvittää ongelmatilanteita myös yhdessä isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen kanssa. Asukkaita koskevat luonnollisesti tavanomaiset taloyhtiön varoitus- ja irtisanomismenettelyt. ”Y-Säätiö ei kuitenkaan voi kertoa esimerkiksi taloyhtiön edustajille tietoja asukkaistaan tai heidän tukimuodoistaan, jos he eivät itse anna tähän lupaa”, Rantanen huomauttaa.
Niskanen mainitsee, että taloyhtiön kannalta Y-Säätiössä on paljon varsin houkuttelevia puolia. ”Olemme erittäin sitoutuneita omistajia ja hankimme asuntoja pitkäksi ajaksi. Maksamme vastikkeet takuulla ajoissa, enkä muista vuosien varrelta yhtäkään tapausta, että olisimme asettuneet vastustamaan taloyhtiön remonttia.” Niskanen lisää, että henkilöresurssit eivät kuitenkaan mahdollista sitä, että Y-Säätiön edustajat pääsisivät osallistumaan yhtiökokouksiin.
Uusi ilmiö: palkka ei riitä asumiseen
Asunnottomat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan jokainen tarina on erilainen.
Asunnottomuuden taustalta voi löytyä vaikkapa päihde-, terveys- tai mielenterveysongelmia, mutta henkilön elämäntilanne voi muuttua dramaattisesti myös esimerkiksi työttömyyden tai avioeron takia. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös yleiset taloussuhdanteet ja asuntomarkkinoiden tilanne. Niskasen mukaan viime aikoina esiin noussut myös uusi ilmiö: tuloköyhyys. ”Asunnottomien joukossa on nykyään ihmisiä, jotka käyvät töissä, mutta palkka ei yksinkertaisesti riitä asumiseen.”
Suomi oli pitkään ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus oli laskusuunnassa. Viime vuonna hyvä kehitys kuitenkin katkesi. Vuonna 2024 Suomessa oli yhteensä 3 806 yksinelävää asunnotonta, eli heitä oli 377 enemmän kuin edellisvuonna. Niskanen pelkää, että hallituksen säästöpäätökset ja tukimuotojen karsiminen lisää asunnottomuutta myös jatkossa. ”Perinteisesti Suomen vahvuus asunnottomuustyössä on ollut se, että esimerkiksi kaikki puolueet ovat olleet sitoutuneita asunnottomuuden vähentämiseen. Tavoitteena on ollut, että tarjolla on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja ja että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ovat kunnossa”, hän toteaa.
Yhteisöllisyys hyödyttää kaikkia
Niskasen mukaan merkkejä on myös asenneilmapiirin muutoksesta. ”Jotkut saattavat kuvitella, että vaikeudet ovat ihmisen oma vika. He eivät ehkä oikein ymmärrä, että asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa: sukulaista, ystävää – tai itseä.” Asenteet voivat näkyä käytännössä vaikka ihan tavallisissa arkipäivän kohtaamisissa. ”Ne näkyvät esimerkiksi tarkkailussa ja seuraamisessa; siinä, että kiinnitetään kovasti huomiota esimerkiksi henkilön ulkoiseen habitukseen. Voi olla, että tällaisissa tapauksissa myös kynnys valittaa vaikkapa asunnosta kuuluvista äänistä on tavallista matalampi.”
Ihmiset ja taloyhtiöt ovat tietenkin erilaisia, mutta yhteisöllisyyden rakentaminen ja vahvistaminen hyödyttää meitä kaikkia. ”Kyse voi olla loppujen lopuksi hyvin pienistä asioista: ihan vain siitä, että tervehtii ja vaihtaa toisen kanssa muutaman sanan.” Jennalle, Anterolle ja Pekalle kuuluu hyvää: Jenna on edistynyt opinnoissaan ja saanut koulusta uusia ystäviä. Myös Antero on alkanut opiskella uutta ammattia ja iloitsee, kun pääsee nyt tapaamaan säännöllisesti samalla paikkakunnalla asuvaa poikaansa. Pekka toivoo pääsevänsä eläkkeelle, hän käy AA:n kokouksissa ja jatkaa elämäänsä eteenpäin päivä kerrallaan.
Jennan, Anteron ja Pekan nimet on muutettu ja esimerkkitapauksia on muokattu, jotta henkilöitä ei voida tunnistaa.