Ajankohtaista

Toimiva markkina on parasta politiikkaa

Poliittiset päätökset sääntelyineen ovat avainasemassa asuntomarkkinan ja asuntosijoittamisen kehittämisessä. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on lähtökohtana, että toimiva asuntomarkkina on paras lähtökohta myös asuntopolitiikalle.

Teksti VESA VILLE MATTILA

Kuvitus MAIJA ASTIKAINEN

Julkaistu lehdessä 3/2025

Kysyntää vastaavan markkinaehtoisen asuntotuotannon edellytysten varmistaminen on yksi nykyisen hallituksen asuntopolitiikan kulmakivistä. ”Verrattuna valtion tukemaa asuntotuotantoa suosineeseen politiikkaan muutos on merkittävä ja perusteltu. Hallitsevathan isommat ja pienemmät yksityiset vuokranantajat suurinta osaa vuokra-asuntomarkkinasta”, sanoo kansanedustaja Ville Valkonen. Hänen mukaansa joustava markkinaehtoisuus on ainoa kestävä tapa huolehtia oikeanlaisten, -laatuisten ja -hintaisten kotien tarjonnasta oikeissa paikoissa.

Verouudistukset auttavat asuntosijoittajaa

Hallituksen asuntopolitiikan tähänastisista saavutuksista tärkeimpänä Valkonen pitää vakauden säilyttämistä. Hallitus ei ole tehnyt mitään toimintaympäristöä rajusti heikentäviä toimenpiteitä, esimerkiksi poistanut taloyhtiölainojen verovähennysoikeutta. Päinvastoin: plakkariin on kertynyt koko joukko asuntomarkkinaan myönteisesti vaikuttavia päätöksiä.

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajana toimiva Valkonen aloittaa verotusta koskevista uudistuksista. ”Laskimme asuntokauppaankin vaikuttavaa varainsiirtoveroa. Yhteisöveron alentaminen puolestaan helpottaa yhtiön kautta asuntoihin sijoittavia.” Valkonen muistuttaa myös työn verotuksen alentamisesta. Se auttaa kansalaisia kasvattamaan sijoituspottia, joka useimmilla kertyy lähinnä ansiotuloista.

Rahoituksen pullonkaulat pois

Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti puuttua asuntorahoituksen pullonkauloihin parantaakseen asuntomarkkinan toimivuutta ja lisätäkseen työvoiman liikkuvuutta. Asuntolainakattoa aiotaan nostaa enimmillään 95 prosenttiin kaikille asunnonostajille. Samalla asuntolainojen enimmäiskesto pitenee 35 vuoteen. Taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuutta, lyhennysvapaan kestoa ja enimmäislaina-aikaa voidaan jatkossa muuttaa asetuksella.

Maantieteellinen kahtiajako jatkuu

Valkosen mukaan Suomen asuntopolitiikan suurimmat haasteet tulevaisuudessa kytkeytyvät maamme maantieteelliseen kahtiajakoon. ”Asuntomarkkina toimii parhaiten muutamilla kasvavilla kaupunkiseuduilla kehyskuntineen. Sen sijaan suuressa osassa maata asuntojen hinnat laskevat, eivätkä edes hyvin hoidetut taloyhtiöt välttämättä saa remonttilainaa.” Hän muistuttaa, että kahden ääripään väliin toki mahtuu monia keskisuuria kaupunkeja, joissa on vakaa taloudellinen tilanne. ”Silti myös niitä vaivaa asuntomarkkinan junnaaminen paikoillaan.”

Vallitsevaan tilanteeseen Valkonen ei näe nopeita ratkaisumahdollisuuksia. Vaikka kaavoituksen, luvituksen ja rakentamisen sääntelyä tarkastellaan paraikaa monin tavoin, tämän työn tulokset näkyvät vasta hamassa tulevaisuudessa – ja suurimmaksi osaksi suurissa kaupungeissa. Lisäksi asuntojen kysyntään ja tarjontaan vaikuttavien isoimpien alueellisten infrahankkeiden läpivienti vie vuosikausia tai -kymmeniä.

Kansankapitalismiin kannattaa rohkaista

Asuntosijoittamista Valkonen pitää hyvänä esimerkkinä kansankapitalismista, jonka myönteisistä vaikutuksista tulisi nykyistä enemmän keskustella. ”Tavallisten suomalaisten kannattaa varautua tulevaisuuteensa pistämällä pesämunia poikimaan säästämällä ja sijoittamalla. Sitä Suomi tarvitsee, eikä valtio saa sitä suitsia vaikkapa veronkorotuksilla.”

Pitkän tähtäimen tavoitteena Valkonen näkeekin muun muassa pienten pääomatulojen verovapauden. ”Yhä edelleen sadat tuhannet suomalaiset ovat passiivisia varojensa suhteen. He eivät aloita säästämistä ja sijoittamista, vaikka voisivat. Verovapaus saattaisi tarjota työkalun alentaa tätä kynnystä.” ”Ylipäätään maassamme olisi tarvetta hyvän talouden tuomalle elinvoimalle.”

Pitkäaikainen vaurastuja

Ville Valkonen aloitti asuntosijoittamisen vuonna 2016 perinteiseen tapaan, eli oma asunto jäi vuokralle. Nykyisin Turkuun, Paimioon ja Kaarinaan keskittyvä sijoitussalkku jakaantuu kahteen osaan: viiteen itse omistettuun ja viiteen yhtiön omistamaan asuntoon.

Pitkäaikaiseksi vaurastujaksi itseään luonnehtiva Valkonen neuvoo asuntosijoittajia pitämään itsensä ajan tasalla niin alan valtakunnallisista kuin paikallisista käänteistä. ”Vaikka oma asuntosijoitustoiminta olisi passiivista, vaatii se silti aktiivista seuraamista.”

Ennen kansanedustajan tehtäväänsä Valkonen on työskennellyt muun muassa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntapäällikkönä ja Turun kaupunkiympäristöstä vastaavana apulaispormestarina.