Asuntopolitiikka nousi EU-agendalle

Vaikka EU:lla ei ole suoraa päätösvaltaa asumiseen liittyvään lainsäädäntöön, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa asumiseen. Nyt EU on ottamassa entistä isompaa jalansijaa asuntopolitiikassakin. ”Asuminen on noussut isoksi haasteeksi monissa Euroopan maissa, ja esimerkiksi Irlannissa se nousi ykkösvaaliteemaksi. Viime komissiokaudella sosialistit, vihreät ja vasemmistopuolueet olivat aktiivisia asumiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta aloitteet olivat lähinnä poliittisia kannanottoja”, selittää pääsihteeri Emmanuelle Causse International Union of Property Ownersista eli UIPIsta.

Organisaatio edustaa Brysselissä Euroopan yksityisiä vuokranantajia ja muita kiinteistönomistajia. ”Ursula von der Leyen tarvitsi sosialistien tukea uudelleenvalinnalleen, ja myöntyi siksi siihen, että asumisen asemaa EU-tasolla vahvistetaan. Siksi myös ensimmäistä kertaa valittiin komissaari, jolla on vastuullaan asumiseen liittyviä kysymyksiä”, Causse jatkaa.

Hän korostaa, että kyseessä on poliittinen linjaus. ”Asuntopolitiikkaa tehdään poliittisten kannanottojen ja julkilausumien tasolla, sillä monia esitettyjä toimenpiteitä ei voida toteuttaa EU:n nykyisten toimivaltuuksien puitteissa.” Komissiolta odotetaan suunnitelmaa toimenpiteistä asumisen alalla todennäköisesti maalis- tai huhtikuussa. ”Todennäköisesti siinä yhdistetään olemassa olevia ja valmisteilla olevia toimia yhdeksi kokonaisuudeksi ilman merkittäviä uusia aloitteita”, Causse ennakoi. ”Vaikka on mainittu, että asumiseen suunnatut varat kaksinkertaistuisivat, kyseessä ei ole uusi rahoitus, vaan ainoastaan kohdentamista selkeytetään esimerkiksi energiaremonttien osalta.”

Brysselistä puuttuu asiantuntemusta

Emmanuelle Causse luonnehtii EU:n asuntopolitiikan tilaa suorastaan sekavaksi. ”Brysselistä puuttuu sekä toimivaltaa että asiantuntemusta asuntopolitiikasta, ja silti siellä tehdään päätöksiä, jotka siihen vaikuttavat. Asuminen on monimutkainen ja haastava kenttä, ja kun paikalliset olosuhteet vaihtelevat, olisi tärkeää, että päätökset jatkossakin tehtäisiin lähellä niitä, joita ne koskevat.”

Jotain hyötyäkin voi nähdä siitä, että asuntopolitiikkaa tehdään EU-tasolla. ”Tämä tuo mahdollisuuden saada kokonaiskuvaa siitä, miten eri sektoreiden lainsäädäntö vaikuttaa asuntosektoriin, ja miten sitä voisi sovittaa yhteen kansallisen tason lainsäädännön kanssa. Toisaalta tämä tuo riskin siitä, että byrokratia lisääntyy.” Causse huomauttaa, että keskustelu keskittyy usein vuokralaisten asemaan ja edullisen asumisen haasteisiin, mitkä ovat toki tärkeitä asioita. ”70 prosenttia eurooppalaisista asuu omistusasunnoissa ja 20 prosenttia yksityisillä vuokramarkkinoilla. Olisi tärkeää huomioida koko asuntosektorin tarpeet. Tarvitsemme toimivat yksityiset vuokramarkkinat ilman liiallista sääntelyä.”

EU on siirtämässä rahoituksen painopistettä kohtuuhintaiseen asumiseen ja tarkastelee mahdollisuuksia vihreisiin asuntolainoihin, jolloin energiatehokkaisiin asuntoihin voisi saada tavallista helpommin rahoitusta. ”Kohtuuhintaisuudella tarkoitetaan markkinahintaa edullisempaa asumista, ja joissain maissa on kehitetty välimallin markkinoita, joissa vuokra-asuntoja voisi tarjota edullisemmin veroetuja tai muita kannustimia vastaan”, Causse kertoo. ”Toisaalta riskinä on, että kohtuuhintaisuus yhdistetään vuokrasääntelyyn, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia vuokramarkkinoihin. EU ei voi säätää siitä suoraan, mutta suosituksia se voi antaa.”

Causse pohtii, että merkittäviä muutoksia asuntomarkkinoille voi tulla myös valtiontukisääntöjen uudistuksen kautta. ”Lyhytaikaisen vuokrauksen osalta uskon, että EU on jo tehnyt pitkälti sen, minkä voi.”

Järjestäytyminen vaihtelee