Kiinteistöliiton mukaan asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti oli vuonna 2024 maltillisempaa kuin vuonna 2023, mutta yhä huomattavaa. Kymmenessä suurimmassa kaupungissa vastike nousi keskimäärin hieman yli neljä prosenttia. Vuonna 2023 lukema oli runsaat kahdeksan prosenttia.
Suurista kaupungeista kärjessä oli Kuopio, jonka kerrostaloissa hoitovastike nousi jo toisena vuonna peräkkäin noin seitsemän prosenttia. Hitainta keskinousu oli Jyväskylässä ja Porissa, kolmisen prosenttia. Rivitaloissa hoitovastike nousi vuonna 2024 keskimäärin miltei viisi prosenttia, aavistuksen hillitymmin kuin vuonna 2023.
Nousuvauhti on maltillistunut paljolti siksi, että kaupungeissa kiinteistöjen kustannusten nousu on hidastunut. ”Menee kuitenkin jonkin aikaa, että esimerkiksi koko 2020-luvun alun kustannuspiikki sulatetaan ja kotitalouksien sekä kiinteistönomistajien tulokehitys ehtii kuittaamaan kustannusnousut”, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero luonnehtii.
Vuosikymmenen alussa taloyhtiöiden kustannuksia ja hoitovastikkeita nostivat erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja sen aiheuttama irtaantuminen itänaapurin fossiilisesta energiasta. Kerrostalojen keskimääräinen hoitovastike vuonna 2024 oli 4,63 euroa neliömetriä kohden (pääkaupunkiseudulla 5,22) kuukaudessa ja rivitalojen 3,64 (pääkaupunkiseudulla 4,03). Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 15 prosenttia yhtiöistä ja kaksi ylimääräistä erää 9 prosenttia yhtiöistä.
Kiinteistö ei voi maantieteelleen mitään
Kunnat ovat keskenään erilaisia, mikä näkyy myös kiinteistöveroissa sekä kaukolämmön, sähkön, veden ja jätehuollon kustannuksissa. Taloyhtiöiden hoitokuluista hieman yli puolet tulee tällaisista kunnissa määrittyvistä kustannuksista. ”Käytännössä erot selittyvät kuntien ja niiden monopoliyritysten tekemillä päätöksillä. Mutta myös muilla olosuhteilla on merkitystä. Vaikkapa rakennemuutoksesta kärsivässä kunnassa taloyhtiön tarvitsemia palveluja voi olla tarjolla vain vähän ja ne ovat kalliita.”
59 vertaillussa kaupungissa hoitokulujen keskiarvo oli 3,38 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Edellisvuodesta nousua oli 15 senttiä neliöltä.
Kiinteistöt ja niiden kulut ovat yksilöllisiä
Kiinteistöt ja taloyhtiöt ovat tietenkin erilaisia, vaikka samalla paikkakunnalla sijaitsisivatkin. Käytännössä hoitokustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi kiinteistön ikä ja kunto sekä lämmitystapa. Kiinteistön koollakin on merkityksensä. Tarkkoja tilastoja ei ole, mutta yleisesti voidaan sanoa, että pienten yhtiöiden kokonaiskulut neliömetriä kohden ovat matalampia kuin peruskerrostalojen. ”Pienemmät yhtiöt käyttävät vähemmän ostopalveluita kuin isommat. Toisaalta osassa rivitaloja lämmitys ja käyttöveden lämmitys ovat huoneistokohtaisia”, Kero huomauttaa.
Se, että kustannukset kehittyvät yksittäisissä taloyhtiöissä aina yksilöllisesti, on muistettava esimerkiksi talousarvioita ja investointipäätöksiä tehtäessä. ”Mitä pienempi taloyhtiö on, niin sitä suuremmat ovat yleensä vuosikohtaiset vaihtelut. Tämä nostaa osaltaan tarvetta taloudellisille puskureille.” Vuosittaisia vaihteluja aiheuttaa etenkin lämmityksen tarve talvella. Talousarvioita olisi pohdittava keskivertotalven
perusteella.
Kustannukset nousevat myös vuonna 2025
Haastatteluhetkellä, eli loppuvuonna 2024, vuoden 2025 näkymissä oli vielä paljon avoinna. Jotain voidaan toki hahmotella Kiinteistöliiton alustavan talousarvio-ohjeen perusteella: ”Alustava kokonaisarvio on, että kaukolämmitteisten kerrostalojen hoitokulut kasvavat suurissa kaupungeissa keskimäärin 2–3 prosenttia.
Monissa kunnissa tämä ylitettäneen kuitenkin merkittävästi.” Hoitokulut voivat kasvaa reippaasti, mikäli esimerkiksi kaukolämmön hinta nousee huomattavasti. Monissa kunnissa ollaan nostamassa edelleen merkittävästi vesitaksoja ja joissakin alustavien tietojen mukaan myös jätetaksoja. Kuntien kiinteistöveroprosenttien korotukset vuodelle 2025 jäivät kuitenkin onneksi harvoiksi ja maltillisiksi.
Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeistus päivitetään tammikuun alussa. ”Arvonlisäveroprosenttia nostettiin syyskuussa 2024. Tämä nostaa kustannuksia myös vuonna 2025 mekaanisesti
laskien noin prosentin verran.”
| Kuntakohtaista kustannusnousua Kiinteistöliiton vertailussaan käyttämä indeksitalo on 10 000 kuutiometrin ja 40 asunnon kerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla. Sen energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Vertailun mukaan syyskuussa 2024 kuntakohtaiset kustannukset olivat nousseet keskimäärin 4,4 prosenttia edellisvuodesta (vuonna 2023 2,9 prosenttia). Nousu ilman sähköenergiaa oli 6,2 prosenttia (vuonna 2023 7,1 prosenttia). Keskimääräisesti tontin kiinteistövero nousi 12,3, kaukolämmön kustannus 7, jätehuollon 6,1 ja veden 5,5 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 3,1 prosenttia. Sen sijaan sähkön vertailukustannus laski 12,5 prosenttia, edellisvuoden 24 prosentin laskun päälle. Korkeimmat vertailtavat kustannukset olivat Helsingissä, 4,33 euroa kuukaudessa, seuraavaksi tulivat Järvenpää ja Vihti noin 4,10 euron lukemilla. Vertailun edullisimmassa kohteessa, Kempeleessä, indeksitalokustannusten summa oli 2,77 euroa neliöltä. |