Vuokranantajien hallituksen varapuheenjohtaja, Vantaan aluepäällikkö Katja Pesonen on ammatiltaan isännöitsijä. Hän osoittaa tyytyväisenä isännöimänsä kerrostalon katolla kiilteleviä aurinkopaneeleja – onnistunut energiaremontti aurinkopaneeleineen on hiljattain saatu päätökseen. Kohde ei ole ainoa laatuaan, sillä aurinkopaneeleja on asennettu viime aikoina useammankin Pesosen isännöimän taloyhtiön katolle. Se ei kuitenkaan johdu hänestä, vaan siitä, että taloyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita aurinkosähköstä ja päättäneet investoida siihen.
Hänen asiakastaloyhtiönsä eivät ole mitenkään poikkeuksellisia; kiinnostus taloyhtiön omaa aurinkosähköä kohtaan on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
”Sota Ukrainassa, energiakriisi ja sähkön hinnan pomppaaminen ylös sekä uhkakuvat jopa ajoittaisesta sähköpulasta saivat taloyhtiöt todella pohtimaan, miten voisi lisätä kustannusten ennakoitavuutta ja hillitä niiden nousua. Lämmön ja sähkön omat tuotantotavat nousivat ennennäkemättömään suosioon. Lisäksi monet ympäristötietoiset asukkaat toivovat vihreää sähköä”, Pesonen sanoo.
”Kun ARA:lta oli vielä haettavissa energia-avustusta, aurinkosähkö yhdessä maalämmön kanssa auttoi usein täyttämään avustuskriteerit energialuokan näkökulmasta. Esimerkiksi omiin asiakkaisiini kuuluu 1980-luvulla rakennettuja taloja, joilla päästiin tällä yhdistelmällä energialuokasta E luokkaan B, eli uudiskohteiden tasolle.”
Nyt avustushanat ovat kiinni, joten oman aurinkovoimalan asentamista harkitsevien taloyhtiöiden on entistäkin tarkemmin selvitettävä, olisiko investointi taloudellisesti kannattava juuri heidän tapauksessaan.
”Kenenkään ei kannata investoida aurinkosähköön sen takia, että naapurillakin on aurinkopaneelit tai koska se on ajan henki. Jokainen taloyhtiö on erilainen ja siksi se, mikä on naapurille kannattavaa, ei välttämättä sitä viereiselle taloyhtiölle olekaan.”
Esimerkiksi jos lämmitysmuotona on suora sähkölämmitys, aurinkosähkö tuo säästöjä helposti. Kaukolämpökohteessa kannattavuus perustuu kaukolämmön hintaan.
”Esimerkiksi Vantaalla ei säästöjä kaukolämpökohteessa saada, mutta Helsingissä tilanne on jo toinen”, Pesonen huomauttaa.
Maalämpöön siirtymisen yhteydessä aurinkopaneelit ovat monesti olleet kannattava ratkaisu senkin vuoksi, että maalämpö itsessään lisää sähkönkulutusta. Myös sähköautojen lataus vaatii entistä suurempia sähkötehoja.
”Minulla on esimerkiksi ollut kaksi kohdetta, joissa on samalla kertaa siirrytty maalämpöön, asennettu aurinkovoimala ja lisäksi koko parkkialueen kattava sähköautojen latausjärjestelmä.”
Puolueeton selvitys säästää aikaa ja hermoja
Pesonen painottaa huolellista selvitystyötä projektin mitoituksesta ja kannattavuudesta. Tämä on syytä tehdä ennen kuin alkaa kysellä alustaviakaan urakkatarjouksia.
”Selvitys kannattaa tilata puolueettomalta asiantuntijalta heti ensimmäisenä askeleena. Laitetoimittajat tulevat kyllä mielellään paikan päälle arvioimaan tilannetta, mutta heidän intressinään on myydä tuotteitaan, ei selvittää, missä laajuudessa projekti on kannattava tai onko se sitä ylipäätään. Lisäksi, jos mitoitus ei ole ensin selvillä, eri yrityksiltä saa täysin vertailukelvottomia tarjouksia ja niiden sisältöjen selvittelyyn menee todella paljon aikaa. Investointi puolueettomaan selvitykseen heti alussa säästää aikaa ja resursseja myöhemmin.”
Selvityksiä voi tilata esimerkiksi insinööritoimistoilta tai alalla toimivilta riippumattomilta toimijoilta. Arviossa otetaan huomioon esimerkiksi se, minkä tyyppistä sähkönkulutusta taloyhtiössä on, miten suurta se on vuositasolla, minkälaista muuta talotekniikkaa talossa on, mihin ilmansuuntaan paneelit saisi katolle, miten kalteva katto on ja miten pitkään aurinko siihen paistaa – onko ympärillä esimerkiksi korkeampia taloja tai varjostavia puita.
Kannattavuuslaskelmat ovat oleellinen osa selvitystyötä. Kaikkien näiden tietojen avulla arvioidaan, miten suuri aurinkosähköjärjestelmä olisi taloyhtiön tarpeisiin järkevä ja olisiko se toteutettavissa kannattavasti.
”Yleensä aurinkopaneeleilla pyritään kattamaan 20–35 prosenttia taloyhtiön vuotuisesta sähkönkulutuksesta, ja jos toteutettavissa oleva hanke jäisi tätä pienemmäksi, sitä ei yleensä kannata tehdä. Harvemmin taloyhtiöt haluavat hankkeita ylimitoittaakaan, koska silloin hankintakustannuksetkin kasvavat”, Pesonen toteaa.
Jos taloyhtiö niin haluaa, järjestelmä voidaan suunnitella niin, että mahdollista ylijäämäsähköä voidaan myydä sähköverkkoon.
”Oleellisinta on kuitenkin, että säästöt taloyhtiön kustannuksissa alkavat näkyä heti, kun järjestelmä on valmis. Jos laskelmien perusteella näin ei olisi, hanketta tuskin kannattaa edistää.”
Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika vaihtelee paljon – parhaimmillaan 7 vuodesta heikoimmillaan 20 vuoteen. Aurinkopaneelien käyttöikä oikein huollettuina voi kuitenkin olla jopa 30 vuotta.
Yhtiökokous tarvitsee faktoja
Jos selvityksen ja siihen kuuluvan mitoituskartoituksen perusteella näyttää siltä, että hanke olisi toteuttamiskelpoinen ja kannattava, on aika kysellä tarjouksia. Kun tarjousten lähtökohtana on määritelty mitoitus, voidaan saada vertailukelpoisia tarjouksia, joista selviää hankkeen toteuttamisen kustannusarvio.
”Tässäkin vaiheessa hallituksen on syytä punnita tarjouksia huolellisesti ja miettiä, viekö se projektin yhtiökokoukseen hallituksen esityksenä investointihankkeeksi. Hyvin valmisteltu ja perusteltu ehdotus menee yleensä kyllä läpi. Yhtiökokoukselta on kuitenkin turha lähteä kyselemään mitään, ennen kuin faktat ovat selvillä”, Pesonen sanoo.
Yhtiökokouksen hyväksynnän jälkeen vuorossa ovat urakkaneuvottelut kahden tai kolmen varteenotettavan tarjouksen antaneen toimijan kanssa.
”Tässä vaiheessa on tärkeää vielä varmistaa, että kaikki tarjouspyyntövaiheessa annetut tiedot on ymmärretty oikein ja ne pitävät edelleen kutinsa. Hallitus tekee sitten yhtiökokouksen valtuuttamana päätökset toimijoista ja pohtii, kuka käytännössä valvoo asennuksen sekä muun toteutuksen ja aikanaan vastaanottaa urakan yhtiön puolesta.”
Ostajan markkinat
Ennen urakkasopimusten allekirjoittamista projektille on vielä hankittava rahoitus.
”Pankit ovat yleensä varsin suopeita rahoittamaan tällaisia hankkeita. Jotkut ovat kehittäneet jopa Vihreä laina -konsepteja ja rahoittavat energiaremontteja tavallista edullisemmin ehdoin.”
Kun rahoitus on saatu kuntoon, avataan yleensä limiittiluotto, eli projektin edetessä laskuja maksetaan limiitin puitteissa. Vasta projektin valmistuttua nostetaan varsinainen laina sen kuittaamiseksi ja jyvitetään osakkaille.
”Aurinkovoimalan asennusprojekti on yleensä varsin suoraviivainen, kunhan sopimukset on tehty huolellisesti. Jonkin verran tontilla joutuu aina kaivamaan, jolloin tietysti voi tulla yllätyksiä ja kaapeleiden linjausta voi joutua miettimään uudestaan. Muuten projekti kaikkinensa on peruskauraa, kunhan se tehdään oikeassa järjestyksessä”, Pesonen selventää.
Suurin aurinkopaneelibuumi on jo hiipumassa, koska energia-avustusta ei enää voi hakea. Pientä lohtua avustuksista myöhästyneille taloyhtiöille tuo kuitenkin se, että aurinkopaneeleita saa tällä hetkellä edullisesti.
”Laitetoimittajat uskoivat, että avustusta olisi jatkettu, ja ne täyttivät varastonsa sen mukaisesti. Siksi nyt on selkeästi ostajan markkinat. Itsekin tein asiakasyhtiöilleni vielä toisen kilpailutuskierroksen, ja saimme halpuutettua paneelien hinnan entisestään.”
Aurinkosähkö- projektin vaiheet
- Puolueeton selvitys ja mitoituskartoitus
- Urakkatarjoukset
- Yhtiökokouksen päätös
- Urakkaneuvottelut
- Rahoituksen hakeminen
- Urakkasopimukset
- Asennus ja käyttöönotto
- Lainan nosto ja jyvitys osakkaille
Katja Pesonen
Vuokranantajien hallituksen varapuheenjohtaja ja Vantaan aluepäällikkö.