Ostin ensimmäisen pienen kaksion Helsingin Eerikinkadulta vuonna 1983. Lehti-ilmoituksen kautta asunto meni pariskunnalle, joka erosi parin vuoden kuluttua. Asunto oli pistetty päreiksi. Tuliterä hellakin oli poltettu mustalle karrelle, ja edessä oli valtava remontti. Minut haastettiin vieläpä oikeuteen!
Tuolloin voimassa ollut vuokrasääntelylaki määritteli, minkä verran vuokra milläkin alueella sai enimmillään olla. Vuokralainen saattoi periä ylijäämän oikeusteitse, ja näin minulle tehtiin. Olin sinisilmäinen nuori heppu, joka ei tuntenut lakia riittävästi. Siitä sain maksaa kalliin hinnan.
Kauppatieteen opiskelijana harrastin enemmän pörssikauppaa. Kiinnostukseni asuntoihin kuitenkin kasvoi, koska niissä oli jotain kiehtovaa ja konkreettista. Seiniä saattoi kosketella, asuntoja remontoida ja asukkaita kohdata. Tuohon aikaan asuntosijoittaminen tarkoitti sitä, että ostettiin huonokuntoinen asunto, remontoitiin se, asuttiin siinä vähintään vuosi ja myytiin pois. Vuokrasäännöstely teki yksityisen asuntosijoittamisen melko mahdottomaksi. Kun se 1990-luvun alussa purettiin, olin jo pyörittänyt vuokra-asuntojen välitysyritystä jonkin aikaa.
Strategiani mukaan kaikkiin asuntoihin liittyy oma ansaintalogiikkansa. Olen kuin orava, joka etsii ja nuuhkii. Sitten ostan sopivan, jonka pidän pitkään. Harvoin olen myynyt mitään pois. Yksiöitä, kaksioita, yksi kolmio, liikehuoneistoja ja varastoja on kertynyt viitisenkymmentä omiin ja yritysteni nimiin.
Kun alalla on ollut yli 35 vuotta, kaikkea tapahtuu. Parin mittavan vesivahingon korjaaminen on maksanut yli 100 000 euroa, mutta lopulta taloyhtiön ja asukkaan vakuutukset ovat ne korvanneet.
Olemme jakaneet tehtävät perheen kesken: vaimoni haastattelee vuokralaiskandidaatit ja äitini vastaa asuntonäytöstä. Minä puolestani vastaan sopimuksista ja tarkistan luottotiedot. Haluamme aina tavata vuokralaiset henkilökohtaisesti. Kasvojen näkeminen helpottaa sitouttamista.
Nykyinen asuntosalkku työllistää sen verran, etten ole ostanut enää lisää asuntoja. Myös vapaaehtoistyö vie aikaa. Toimin nyt Suomen Vuokranantajien hallituksen puheenjohtajana. Koen, että tehtävämme on vahvistaa pienistä vuokranantajista koostuvan ydinjäsenjoukkomme profiilia unohtamatta kuitenkaan muita pienempiä ryhmiä. Tällä hetkellä erityistukea tarvitsevat lyhytaikaisesti asuntojaan vuokraavat.
Heikki Karun muistilista
1. Tee aina alku- ja lopputarkastus ja dokumentoi ne.
2. Ota lainaa vain sen verran, että varmasti pärjäät sen kanssa. Muista, että velkavipu toimii molempiin suuntiin.
3. Kirjoita oma sijoitus- suunnitelmasi ja strategiasi ylös.
4. Sijainti on tärkeä – ymmärrä sen merkitys. Jos ostat taantuvalta alueelta asunnon, ota se kaupantekovaiheessa huomioon.
5. Asuntosijoittajan paras kaveri on toinen asuntosijoittaja. Vuokranantajat tarjoaa paljon tilaisuuksia verkostoitumiseen.
KTM, yrittäjä ja asuntosijoittaja Heikki Karu aloitti asuntosijoittamisen 1980-luvulla. Nykyisin hänellä on omissa ja yritystensä nimissä viitisenkymmentä asuntoa sekä muutamia liikehuoneistoja ja varastoja pääkaupunkiseudulla.
Karulle on myönnetty useita yrittäjäpalkintoja, kuten Tasavallan Presidentin Innosuomi 1999 -palkinto ja yrittäjyyden Euroopan mestaruuskilpailun 7. sija Pariisissa vuonna 2000.
Hänet valittiin touko-kuussa 2024 Suomen Vuokranantajien hallituksen puheenjohtajaksi.