Salon lukiossa iltapäivä on pitkällä, ja osa oppilaista on päässyt jo kotiin. Sijoittajakoulun oppilaat sen sijaan jaksavat vielä perehtyä vuokratuoton laskukaavaan. Historian ja yhteiskuntaopin lehtorit Merita Suikkanen ja Otso Karhumäki käyvät läpi esimerkkiä vuokratuotosta, jossa nettokassavirta on negatiivinen. ”Vaikka asunto ei juuri sillä hetkellä tuottaisikaan mitään, paitsi kuluja, se voi siitä huolimatta olla hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä”, Suikkanen muistuttaa.
Käy ilmi, että käsiteltävät aiheet ovat oppilaille osin tuttuja, mutta mukana on myös paljon uutta ja hyödyllistä tietoa. Kun Suikkanen kysyy, kuka haaveilee ostavansa jossakin vaiheessa sijoitusasunnon, kaikki nostavat kätensä. Suurimmalla osalla opiskelijoista on myös jo ASP-tili. ”Sijoitusasunto olisi varmaan ihan hyvä olla, sillä siitä saisi tuottoja. Tietenkin asunnoissa on myös omat riskinsä, kuten kaikessa sijoittamisessa”, sijoittajakoululainen, abiturientti Miska Lang pohtii.
Sijoittamista opiskellaan jo lähes sadassa lukiossa
Sijoittajakoulu on koko toisen asteen opintojen ajan kestävä vapaaehtoinen kurssi, jossa opiskellaan sijoittamisen ja osakesäästämisen perusteita.
Sijoittajakoulun tavoitteena on muun muassa opettaa nuorille oman talouden hallintaa ja budjetointia, saada nuoret kiinnostumaan talouden seuraamisesta yleisesti sekä innostaa heitä aloittamaan pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminen.
Kurssiin kuuluu kaikkiaan 26 oppituntia, joista kaksi on omistettu asuntosijoittamiselle. Osana kurssia oppilaat perustavat itselleen myös arvo-osuustilin. ”Oppilaat voivat tehdä sijoituksia, mutta sitä ei edellytetä. Sijoitusten määrää ja niiden kehitystä ei myöskään kurssilla tarkastella, eivätkä opettajat tietenkään anna oppilaille mitään yksittäisiä konkreettisia sijoitusvinkkejä”, Suikkanen mainitsee.
Kurssin materiaalit tuottaa NYT Nuorten yrittäjyys ja talous. Sijoittajakoulu, jonka on kehittänyt historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Holmström, palkittiin vuoden 2021 sijoitustekona.
Lokakuussa 2023 sijoittajakoulun opintoja oli tarjolla Suomessa 99 lukiossa. Salossa sijoittajakoulu on osa kaupungin omaa erityispainotusta, Salon lukion Business-linjaa. Sen teemoja ovat muun muassa yrittäjyys, työelämä- ja neuvottelutaidot sekä myynti ja markkinointi.
Pinnalla vastuullinen sijoittaminen
Salon lukiossa on hieman yli 600 oppilasta, joista sijoittajakoululaisia on noin 60. ”Suurin osa heistä on poikia ja tuntuu, että he ovat innostuneet sijoittamisesta ennen kaikkea isiensä esimerkistä. Mukana on myös tosi paljon asiasta tietäviä nuoria, jotka osaavat kyllä neuvoa, jos opettaja ei tiedä jotain asiaa”, Suikkanen mainitsee.
Viime aikoina myös entistä useammat tytöt ovat kiinnostuneet sijoittamisesta. ”Tähän vaikuttaa varmasti osaltaan some- ja podcast-maailma. Nuoret kuuntelevat paljon esimerkiksi Mimmit sijoittaa -podcastia.”
Suikkanen huomauttaa, että sijoittaminen onnistuu nykyään lähes kaikilta, koska alkuun pääsee jo muutamalla kympillä kuukaudessa. Myös sijoittamisen yleinen imago on muuttunut positiivisemmaksi. ”Takavuosina sijoittaminen yhdistyi ajatuksissa usein kovaan oikeistopolitiikkaan. Nykyään pinnalla on esimerkiksi vastuullinen sijoittaminen. Nuoret haluavat muun muassa tukea yrityksiä, jotka toimivat ympäristöystävällisesti tai pyrkivät jopa ratkomaan ilmasto-ongelmia.”
Sijoittajakoulussa jokainen nuori laatii itselleen sijoittajaprofiilin. ”Osa on varovaisia ja toiset taas minun vinkkelistäni liiankin rohkeita. Moni nuori on tietenkin taipuvainen ajattelemaan, että hänelle kaikki on mahdollista. Opettaja joutuu sitten vähän toppuuttelemaan ja muistuttelemaan myös riskeistä”, Suikkanen kertoo.
Yksiö Tampereelta – vai kenties Turusta?
Salon sijoittajakoulussa abiturientit Miska Lang ja Panu Naukkarinen ovat saaneet valmiiksi tehtävänsä, jossa pitää etsiä hyvä sijoitusasunto.
Poikien valinta osuu Tampereen Kalevassa sijaitsevaan 32,5 neliön yksiöön, jonka myyntihinta on 145 000 euroa. ”Tampere on yliopistokaupunki, josta löytyy hyvin vuokralaisia. Asunto sijaitsee mainiolla paikalla, eli kävelymatkan päässä keskustassa. Kämppä on siistin näköinen ja taloyhtiössä on tehty jo kaikenlaista remonttia”, Lang perustelee päätöstä.
Hän Naukkarisen kanssa pohtii, että jos he oikeasti ostavat jossakin vaiheessa sijoitusasunnon, he haluavat hankkia sen jostakin yliopistokaupungista. ”Tampere kasvaa voimakkaasti, mutta myös Turku kiinnostaa. Helsingissä asunnot ovat kyllä tosi kalliita”, Naukkarinen huomauttaa.
Sofia Sahlstenin katse suuntautuu Turkuun. Hän kertoo siirtävänsä ASP-tilille joka kuukausi kesätöillä ansaitsemiaan rahoja. ”Aion hakea oikeustieteelliseen tai kauppakorkeakouluun opiskelemaan Turkuun. Olisi ihan kätevää, jos myös sijoitusasunto olisi samalla paikkakunnalla”, hän miettii.
Panu Naukkarinen kertoo olevansa niin ikään kiinnostunut kauppakorkeakoulusta, elävänsä pihisti ja työskentelevänsä koulun ohessa ABC:llä. Lisäksi hänellä on oma toiminimi, joka on tehnyt esimerkiksi yritysvideoita. Hän miettii, että asuntosijoittamisen hyviin puoliin kuuluu sekin, että siinä sijoitustensa kehittymiseen voi vaikuttaa konkreettisesti omalla työllään. ”Asunnon arvoa voi kasvattaa asuntoa remontoimalla. Paljon riippuu tietenkin myös siitä, miten asuntoa markkinoi”, Naukkarinen huomauttaa.
Suomen Vuokranantajat osallistuu nuorten talousosaamisen edistämiseen rahoittamalla Sijoittajakoulun asuntosijoittamista koskevaa opetusta vuosina 2023-2025.