Asuntosijoittaja myötä- ja vastoinkäymisissä

Maailmantaloutta tarkasti seuraavan Netta Eskolan toimintaa asuntosijoittajana ohjaavat määrätietoisuus ja realismi. Asuntosalkun kasvattamisen lisäksi hän haaveilee omasta boutique-hostellista - tai mieluiten useammasta!

Teksti Tanja Määttänen

Kuvitus Netta Eskola

Aikaa ja rahaa on harvoin samaan aikaan. Tämä pulma sai Netta Eskolan pohtimaan jo nuorena erilaisia tapoja elannon ansaitsemiseen. Nyt hän on toiminut asuntosijoittajana jo lähes seitsemän vuoden ajan, eikä ole katunut valintaansa kertaakaan.

”Jo 13-vuotiaana aloin haaveilla ulkomailla asumisesta. Unelma toteutui heti lukion jälkeen, jolloin muutin Lontooseen opiskelemaan. Lontoon vuosieni aikana, 23-vuotiaana, aloitin ASP-säästämisen. Vielä tuolloin suunta ei ollut itsestään selvä, mutta jo parin vuoden päästä Suomeen palattuani päätin, että käytän säästöni sijoitusasuntoon”. Näin kertoo Netta Eskola, jonka asuntosalkkuun mahtuu nyt jo kymmenkunta asuntoa.

Eskola on asuntosijoittajana määrätietoinen ja nälkä sen suhteen alkoi kasvaa jo alkumetreillä. Onnistunut kokemus ensimmäisen asunnon kanssa sai hänet pohtimaan, mitä tarkoittaisi omistaa ja vuokrata esimerkiksi kolmea tai vaikkapa viittä asuntoa. Asunnot valikoituivat sijoituskohteeksi kuitenkin vasta tarkan pohdinnan ja tiedonhankinnan kautta.

”Olin kokeillut pörssisijoittamista ja säästöni olivat käyneet kääntymässä myös islantilaisilla korkeakorkoisilla pankkitileillä. Osakkeisiin liittyy kuitenkin niin paljon rönsyjä, että koin asuntosijoittamisen itselleni paljon selkeämmäksi vaihtoehdoksi. Hankin aiheesta tietoa ja mitä enemmän sitä kertyi, sitä kirkkaammaksi tavoite muodostui: ensin hankin yhden asunnon, ja sen jälkeen useampia sitä mukaa kuin se on mahdollista”, Eskola kertoo muistellessaan sijoittajuutensa alkuaikoja.

Ensimmäinen asunto löytyi Turusta vuonna 2016, jota hän on alusta alkaen vuokrannut kalustettuna lyhytaikaisiin tarpeisiin.

Maailmantalous luupin alla

Asuntomarkkinoiden lisäksi Eskola seuraa tarkkaan yleisen taloustilanteen kehitystä, niin kotimaassa kuin kansainväliselläkin tasolla. Monet muutokset maailmantaloudessa näkyvät aina jollakin aikavälillä myös yksittäisen asunnonomistajan arjessa. Tämän hetken turbulenssit eivät ole horjuttaneet hänen suunnitelmiaan sijoittajana.

”Toimintaani ohjaavat määrätietoisuus ja realismi. Olen alusta alkaen tiennyt, että asuntosijoittajuus ei ole lottovoiton kaltainen tapa nopeaan vaurastumiseen eikä oikotie onneen. Itsepäisenä ihmisenä minun on ollut helppo pysyä valitsemallani tiellä, olen pitkäjänteinen sijoittaja niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Eteenpäin mennään, suhdanteista riippumatta”, Eskola toteaa päättäväisesti.

Korkojen nousu ei ole saanut Eskolaa harkitsemaan asuntojensa realisointia.

”Suuntaus on ollut ennakoitavissa monista merkeistä jo kauan. Itselläni on ollut korkosuojaus 70 prosenttiin lainoistani jo vuoden päivät ja loputkin lainat suojasin syyskuussa. Tähän saakka moni on tuntunut pitävän korkosuojaratkaisuja vain pankkien bisneksenä, joilla asuntovelallisia rahastetaan, mutta niillähän nimenomaan turvataan asuntosijoittajan bisnes”, hän muistuttaa ja puolustaa samaan hengenvetoon myös vuokranantajien vakuutuksia.

”Toki vakuutuksetkin syövät pienen siivun tuotoista, mutta hyvin varautunutta sijoittajaa eivät vastoinkäymiset hetkauta. Turvallisuuden tunne on mahdollista säilyttää, vaikka maailmalla myrskyää.”

”Ei maanviljelijäkään myy peltoaan”

Media muistuttaa lähes päivittäin asuntosijoittajan kissanpäivien olevan ohi janoten tietoa siitä, ovatko kaikki yksityiset asuntosijoittajat nyt kilvan aikeissa realisoida omaisuuttaan.

”Asuntosijoittamista voi verrata maanviljelyyn. Jos viljelijä myy peltonsa, hän voi saada kerralla mukavan summan rahaa, mutta kun se on käytetty, mistään ei tule lisää, kun uudet sadot jäävät saamatta”, Eskola pohtii.

”Itse haluan saada satoa myös tulevaisuudessa. Sitä mukaa kun lainat lyhenevät tai asuntojen arvot kasvavat, voin käyttää vapautunutta vakuuden osaa uusien asuntojen ostoon. En ole määritellyt itselleni mitään tarkkaa numeromääräistä tavoitetta, mutta esimerkiksi sata asuntoa voisi olla mielenkiintoinen ja mahdollinenkin määrä pitkällä tähtäimellä ajateltuna. Tähän mennessä olen yllättynyt pelkästään positiivisesti siitä, kuinka nopeasti pallo lähti vyörymään ja salkku kasvamaan.”

Asuntojen myyminen on hänelle ajankohtaista vain esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa hän haluaa luopua vanhemmista, remontti-ikään tulleista kohteista vaihtaakseen niitä uudempiin tai muutoin paremmin tuottaviin.

”Salkun sisältö voi toki muuttua, mutta sen koossa on vain yksi suunta ja se on kasvu”, hän summaa.

Uusin hankinta Eskolan salkussa on tilava neliö, jonka hän vuokrasi soluasuntona opiskelijoille. Koska yhteiskunnan skenaarioissa näkyy työttömyyslukujen kasvaminen, hän näkee jatkossa yhä enenevää tarvetta kohtuuhintaisille perheasunnoille.

Tavoitteena turvattu tulevaisuus

Taloudellisen vapauden ohella Netta Eskolan sijoitusstrategian ytimessä on tulevaisuuden turvaaminen. Realistina hän miettii jo nyt, miten esimerkiksi eläketurva tulee muuttumaan tulevien vuosikymmenten aikana.

”Olematta edes erityisen pessimistinen en usko, että se ainakaan tästä nykyisestä parantuu. Myös julkisen terveydenhuollon tulevaisuus huolestuttaa. Varmistamalla jo nyt, että asuntosijoitukset tuottavat myös jatkossa, eläkeiän aikanaan koittaessa varmistan itselleni ja läheisilleni paremmat mahdollisuudet kaikin puolin laadukkaaseen loppuelämään turvallisissa olosuhteissa.”

Lyhyemmän tähtäimen unelmissa siintää oma majatalo tai boutique-hostelli ulkomailla.

”Tämänkin tavoitteen suhteen olen tosin tullut siihen tulokseen, että miksi tyytyä vain yhteen? Eli olkoon tähtäimessäni siis kolme tai jopa viisi majataloa jossakin päin maailmaa!”

Netta Eskolan matkaa asuntosijoittajana voi seurata Instagramissa nimellä @flippaajatar.