Joustavuudella tarkoitetaan asuntojen mukautumiskykyä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sitä voidaan tuottaa tilojen muunneltavuudella tai monikäyttöisyydellä. Muunneltavuus puolestaan käsittää tilalliset ja rakenteelliset muutokset, joilla muutetaan huonejakoa ja saadaan erilaisia tiloja esimerkiksi seiniä purkamalla tai siirtämällä”, tarkentaa asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio.
Asunnon monikäyttöisyyttä tuottaa esimerkiksi se, että tilat suunnitellaan jo lähtökohtaisesti niin, että niille mahdollistetaan erilaisia käyttöjä. Tarpio sanoo, että yksi tapa mahdollistaa tilojen vaihtoehtoinen käyttö on tehdä huoneista riittävän tilavia ja moneen käyttöön kalustettavia. Tällöin asukas voisi itse valita huoneen käyttötarkoituksen omien mieltymystensä mukaisesti; olisiko parvekkeellinen makuuhuone sittenkin meidän perheemme valinta ja pitäisikö olohuoneen olla näppärästi kylpyhuoneen lähettyvillä?
Elinkaariajattelu mukaan
Yleisimmin asuntosijoittajat omistavat yksittäisiä huoneistoja kerrostaloista. On kuitenkin myös kohteita, joissa samalla yksityisellä omistajalla voi olla omistuksessaan kokonainen pienkerrostalo. ”Kiinteistön omistajan olisi järkevää huomioida muuntelumahdollisuudet talon koko elinkaaren ajan. Peruskorjaustarpeet tulevat noin 25–30 vuoden välein, ja remontit ovat joka tapauksessa isoja. Asuntojen tiloja voisi ennakoida ja tarkastella myös laajemminkin.” Tarpio kertoo esimerkin Oulun Kaijonharjusta, jossa väljästi mitoitettujen kaksioiden kysyntä muuttui nihkeäksi. ”Siellä tilavia kaksioita päätettiin muunnella kolmioiksi, joille seudulla oli paremmin kysyntää.”
Tällä hetkellä uudisrakentaminen kohdistuu kaupunkeihin, joihin juuri nyt kaivataan ensisijaisesti melko pieniä kerrostaloasuntoja. Tontit ovat kalliita, samoin asunnot. Nykyrakentamisessa muunneltavuus ja monikäyttöisyys näyttävät usein muodostuvan vaikeiksi. Tarpio tietää, että aihe on mutkikas, sillä huomioon on otettava sekä taloudelliset, sosiaaliset, että ympäristön kestävyyden näkökulmat. ”Rakennuksia ei kuitenkaan pidä arvioida pelkästään niiden nykytilan perusteella, vaan olennaista on niiden kyky mukautua muutoksiin”, hän painottaa.
Monta hyötyä joustavuudesta
Ilmastonmuutosnäkökulmasta olennaista on kestävä rakentaminen. Pitää suunnitella taloja, jotka joustavat muuttuviin käyttötarkoituksiin. ”Vaikka talojen suunnittelijat ja rakentajat ovat ammattilaisia, myös rakennusten omistajien tulisi tietää ja tuntea talon runkoratkaisu: mitä se mahdollistaa, millaisia kokomuutoksia ja huoneistojen sisämuutoksia se sallii.” Rungon pitkäikäisyyttä ja tilallista suunnittelua on Tarpion mukaan syytä pohtia tarkasti, ettei jouduta purkamaan epäkäytännöllisesti tai yksioikoisesti vain tiettyyn tilanteeseen suunniteltuja ratkaisuja. ”Tilaajilla ja kiinteistöjen omistajilla on isoja, pitkälle vaikuttavia päätöksiä tehtävänä, joten niitä pitää harkita tarkasti.”
Tarpio muistuttaa asuntojen sisäisen muunneltavuuden tuovan sekä ympäristöllistä että taloudellista hyötyä. ”Olen haastatellut suunnittelijoita, jotka ovat kertoneet, etteivät asuntorakennuttajat yleensä pidä kerrostalojen sisäistä muunnettavuutta merkittävänä. Monet arkkitehdit itse olisivat tähän avoimia ja valmiita. Monesti kyse on kustannuksista, talotekniikasta ja säännöksistä, mutta on kuitenkin tärkeää pitää tätä asiaa esillä.”
Juuri tällä hetkellä asumisessa näkyy selkeästi tarve suljettaville tiloille. Kodissa tehdään nyt töitä, mihin tarvitaan työskentelytiloja ja -rauhaa. Liukuovet ja seinäkkeet, jotka muutama vuosi sitten avaran tunnelman takia poistettiin, halutaan nyt takaisin. ”Meitä asukkaita – ja asumismieltymyksiä – on kovin erilaisia. Siinä, missä yksi tykkää tilojen väljyydestä, toinen haluaa eristetympiä tiloja. Tilojen joustavuus ja muunneltavuus on viihtyvyystekijä, asumisen pidemmän elinkaaren mahdollistaja, asukkaan etu sekä myös myyntivaltti.”