Suomen Vuokranantajat ry:n Pirkanmaan aluepäällikkö Kimmo Jyrkkä osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa Tampereelta vuonna 2010. Ajatuksena oli muuttaa kaksioon ensin itse asumaan kahdeksi vuodeksi, ostaa sitten seuraava jälleen kahdeksi vuodeksi, antaa ensimmäinen vuokralle ja jatkaa samaan tyyliin.
”Omaan asuntoon on helpompi saada lainaa, ja mahdollinen myyntivoitto on näin verotonta tuloa”, hän perustelee.
”Välillä olen itsekin asunut vuokralla, jos sopivaa uutta kohdetta ei ole löytynytkään heti.”
Tällä hetkellä Jyrkkä omistaa parikymmentä asuntoa, joten ihan jokaisessa asunnossaan hän ei ole kerennyt asua.
”Olen sittemmin ostanut myös yksiöitä, joissa en ole harkinnutkaan asumista”, hän sanoo.
Oma tontti on tärkeä kriteeri
Kimmo Jyrkkä toimii tiukasti Tampereen alueella, joka on kasvukeskuksena turvallinen kohde.
”Totta kai alueellinen hajautus olisi asuntosijoittajalle hyvä asia, mutta itse tykkään kävellä kaupungilla ja nähdä, missä asuntoni ovat. Helpottaa myös hallinnollisia asioita, näyttöjä ja remontteja, kun asunnot ovat lähellä, sillä hoidan mieluiten kaikki vuokranantamiseen liittyvät työt itse.”
Asunnot valikoituvat omien kriteereiden mukaisesti: asunnon pitää sijaita keskusta-alueella, enimmillään kolmen kilometrin säteellä. Talon pitää olla omalla tontilla ja rakennettu ennen 1970-lukua.
”Olen aina ollut kiinnostunut paikallaan muuratuista tiilitaloista, joten keskityn taloihin, jotka on rakennettu ennen elementtituotantoa.”
Lisäksi taloyhtiön vakavaraisuus on tärkeää, ja on eduksi, jos taloyhtiö omistaa liikehuoneistoja tai asuntoja.
”Myös käyttämätön rakennusoikeus tai muu lisä- tai täydennysrakennuspotentiaali lisää kohteen kiinnostavuutta. Korona-aikana toki liikehuoneistot voivat olla huonokin juttu, jos ne ovat tyhjillään tai on annettu vuokrahuojennuksia. Silloin hoitovastikkeissa on nousupainetta.”
Jyrkän mukaan taloyhtiöillä on eroa, mutta asuntojen neliöhinnoissa se ei aina näy.
”Neliöhinta voi olla sama, vaikka toinen talo olisi omalla ja toinen vuokratontilla.”
Usein hänen valintansa osuu suhteellisen huonokuntoiseen asuntoon, mutta se ei ole mikään itseisarvo.
”Yleensä vain on niin, että hyväkuntoinen asunto kelpaa kenelle vain. Paljon vähemmän on niitä, jotka viitsivät lähteä remontoimaan.”
Hakuvahdit päällä
Jyrkkä ostaa asuntoja myös Tampereen lähiöistä, mutta silloin hän keskittyy uudiskohteisiin.
”Olen katsellut uudiskohteita myös Tampereen ulkopuolelta, mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan? Jos vertaa vaikka Vantaan Kivistöä Tampereen Vuorekseen, Tampereella on edullisemmat myyntihinnat, mutta Vantaalta ei saa sen parempaa vuokraa.”
Hän sijoittaa uudiskohteisiin kasvuhakuisemmin kuin vanhoihin asuntoihin.
”Olen tyypillisesti osta ja pidä -sijoittaja, mutta uudiskohteita ostan ennakkomarkkinoinnin aikana ja pidän niitä yhtiölainan lyhennysvapaiden ajan tuottamassa vuokratuloa.”
Sitten Jyrkkä myy jollekin toiselle sijoittajalle valmiin paketin, jossa on jo vuokralainenkin valmiina – sellaisillekin on kysyntää.
”Hyödyn tällä tavalla myös mahdollisesta arvonnoususta.”
Toimintansa kasvattamiseen Jyrkkä suhtautuu kuitenkin maltillisesti.
”En aio toimintaa pienentääkään, mutta nyt kun viime aikoina on puhuttu paljon lainakatosta sekä taloyhtiölainojen verotuksellisen kohtelun muutoksista, olen edelleen hajauttanut myös muihin omaisuuslajeihin, kuten tontteihin ja raaka-aineisiin.”
Hakuvahdit ovat kuitenkin päällä, eikä Jyrkkä jätä yhtään asunnonmyynti-ilmoitusta lukematta.
”Minun ei kuitenkaan tarvitse esimerkiksi kaksinkertaistaa asuntojen lukumäärää, vaan kartutan varallisuutta maltillisemmin ja harkitummin.”
Jyrkkä pitää asuntosijoittamisen ihmisläheisyydestä, konkreettisuudesta ja monipuolisuudesta.
”Pyrin pitämään huolta siitä, että pystyn tarjoamaan asiakkaille hyvää palvelua. Minulle sopii toimia sellaisessa mittakaavassa, jossa homma toimii ja pystyn hoitamaan vuokraukset yksin.”
Vaurastumisen tavoittelu ei ole Jyrkälle ykkösasia, vaan yksityisten vuokranantajien edun ajaminen ja vaikuttaminen merkitsee hänelle enemmän.
Hän on vastannut Pirkanmaalla Suomen Vuokranantajien paikallistoiminnasta vuodesta 2016 alkaen. Hän järjestää vuosittain keskimäärin 30 koulutus- ja valmennustapahtumaa.
”Yksi kaikkien ja kaikki yhden vuokranantajan puolesta”, hän kiteyttää.