Matinraitilla Matinkylässä, kerrostalon neljännessä kerroksessa, soi ovikello. Oven avaa Waad Alradfany, ja sisään astuvat Tuomas Salo ja Bisher Sawan. Miehet vaihtavat iloiset nyrkkitervehdykset. On lähes vuosi siitä, kun Alradfany muutti Salon vuokralaiseksi. Videoja valokuvaaja Alradfany on kotoisin Irakista ja tuli Suomeen turvapaikanhakijana Turkista vuonna 2015. Suomessa hän asui ensin vastaanottokeskuksissa Tampereella ja Helsingissä.
Oman kodin saaminen oli vaikeaa, mutta lopulta hän onnistui vuokraamaan pienen yksiön Töölöstä. Alradfany kävi suomenkielen kurssilla, opiskeli ict-alaa Amiedussa ja teki vapaaehtoistyötä turvapaikanhakijoiden parissa. Sitten hän sai työpaikan itämaisesta ruokakaupasta Matinkylästä. ”Matinkylästä tykkäsin kovasti ja ajattelin, että täällä olisi mukava asuakin. Kaveriltani kuulin Kattotoiminnasta ja sen tarjoamasta avusta maahanmuuttajille asunnon etsimisessä. Otin sinne yhteyttä”, Alradfany kertoo. Häntä alkoi auttaa Katto-toiminnan asiakastyön koordinaattori Bisher Sawan. Yhdessä he tekivät hakemuksia netissä, kun koronan takia ei päässyt katsomaan asuntoja. Sitkeyttä tarvittiin.
Haussa vastuullinen vuokralainen
Vieraat istuvat mukavasti sohvalla ja Waad Alradfany kaataa kuppeihin kahvia. Keskustelua käydään suomeksi ja englanniksi sekä Sawanin tulkkaamana suomesta arabiaan ja arabiasta suomeen. ”Täällä on kivan näköistä. Tykkään siitä, miten olet sisustanut. Järjestys on parempi kuin minulla silloin kun itse asuin tässä asunnossa”, vuokranantaja Salo toteaa.
Alkovissa on sänky ja työpöytä, olohuoneessa televisio, kulmasohva, pöytä ja nurkassa kissan kiipeilyteline. Piri-kissa pääsee oven takaa tekemään tuttavuutta. Salo nappaa kissan heti syliinsä. ”Olen eläinrakas, eivätkä minua pienet lemmikit haittaa. Vuokrasopimuksessakin lukee, että ne ovat sallittuja.”
Matinraitilla sijaitsevaa asuntoaan Salo on vuokrannut vuodesta 2015 lähtien. ”Opiskellessani Haaga-Helian kansainvälisen liiketalouden linjalla huomasin, että maahanmuuttajat joutuvat näkemään paljon vaivaa vuokra-asunnon löytämiseksi. Minulle vuokranantajana ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, mistä maasta ihminen on kotoisin, onko hän pakolainen, mikä on hänen seksuaalinen suuntautumisensa tai millään muullakaan seikalla, kunhan hän vain on vastuullinen ja mukava tyyppi”, Salo sanoo ja kertoo, että 80 prosenttia hänen vuokralaisistaan on ollut maahanmuuttajia. ”Heidän kanssaan ei ole ollut mitään ongelmia. Jos jotakin pieniä juttuja on tullut vastaan, niin ne ovat johtuneet lähinnä vuokralainsäädännön tuntemisen puutteesta. Esimerkiksi vuokranmaksun he ovat hoitaneet säntillisemmin kuin suomalaiset vuokralaiseni.”
Huijausyrityksiä asuntoilmoituksilla
Bisher Sawan siemaisee kahvia ja kertoo, että kun Suomeen ulkomailta muuttanut henkilö tulee asiakkaaksi Katto-toimintaan ja pyytää apua asunnon vuokraamisessa, hän varmistaa, että asiakkaan asiat ovat kunnossa, tämä pystyy maksamaan vuokran ja ymmärtää, mihin on vuokralaisena sitoutumassa. Vasta sen jälkeen aletaan ottaa yhteyksiä vuokranantajiin. Vuokranantajalle Sawan kertoo asiakkaan taustat.
Olen suora ja kerron vuokranantajalle aina rehellisesti, millainen vuokralainen olisi kyseessä. Voin sanoa, että joku asiakas on esimerkiksi luotettava, mutta epäsiisti.” ”Ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta asiat käydään huolellisesti asiakkaan kanssa yhdessä läpi: mikä on eräpäivä, mikä on kotivakuutus, miksi se täytyy ottaa ja miten tehdään sähkösopimus. Selitän kaikki mahdolliset asiat.” Ennen kuin Bisher Sawan otti yhteyttä Tuomas Saloon, tapahtui jotakin, mistä Salo kuulee vasta nyt. Waad Alradfany kertoo: ”Asuntohakemusten täyttäminen alkoi jo turhauttaa, sillä mikään ei tärpännyt. Sitten sain yhteydenoton. Joku lähetti kuvia tästä Matinraitin yksiöstä ja tarjouksen: jos maksat välityspalkkiota 1 000 euroa, asunto on sinun. Kerroin tarjouksesta Bisher Sawanille ja sanoin, että mitä jos maksaisin. Sawan vastasi, että kyseessä on huijaus, eikä Suomessa toimita noin.” ”Onko minun asuntoni nimissä yritetty tehdä huijaus! Onpa pelottavaa”, Salo hämmästyy. ”Monet suomalaiset eivät tiedä tällaisesta. Näin voi kuitenkin tapahtua maahanmuuttajille, koska heillä ei ole kielitaitoa eivätkä he tiedä, miten Suomessa toimitaan”, Sawan toteaa.
Hän soitti ilmoituksessa olleeseen oikean omistajan eli Salon numeroon ja kertoi Alradfanyn etsivän asuntoa. Sawan luonnehti Salolle, että ehdokkaana on siisti, rauhallinen vuokralainen, joka osaa huolehtia asioistaan, vaikka suomen kielen taito ei olekaan vielä täydellistä.”Asuntonäytössä tutustuinkin erittäin mukavaan ja kohteliaaseen nuoreen mieheen, jolle sitten vuokrasin asuntoni. Hän on yksi parhaista vuokralaisista, joita minulla on ollut”, Salo kertoo.
Vuokrasopimus allekirjoitettiin Helsingissä, ja paikalla oli kaikki kolme tänäänkin tapaavaa miestä. Samalla kertaa Bisher Sawan auttoi Waad Alradfanyä kotivakuutuksen hankkimisessa, muuttoilmoituksen tekemisessä ja Kelan papereissa. Salo kiittelee Sawania avusta. ”Se, miten hoidit ja varmistit asioita, pidit yhteyttä, käänsit ja tulkkasit, antoi varmuuden ja lisäsi luottamusta. Tuli tunne, että voin kääntyä puoleesi, jos jotakin selvitettävää tulee myöhemmin.” ”Totta kai autamme vuokrasopimuksen tekemisen jälkeenkin. Joskus voi tulla väärinymmärryksiä tai jotkut asiat hoidetaan eri tavalla Suomessa kuin asiakkaamme kotimaassa.”
Kuka vastaa kodinkoneista?
”Miten asuminen on täällä sujunut”, Salo kysyy Alradfanyltä. ”Oikein hyvin, olen tosi tyytyväinen. Haluan myös kiittää jääkaapista.” Asumisen alussa sattui kömmähdys jääkaapin kanssa. Kun jääkaappi lakkasi toimimasta, Alradfany ajatteli, että hänen kuuluu ostaa tilalle uusi. Hän laittoi asiasta viestiä Salolle. Englanniksi tehdyn viestittelyn perusteella Salo sai käsityksen, että pakastin oli mennyt rikki, eikä pitänyt asian kanssa suurta kiirettä. Vasta kun Salo tuli katsomaan pakastinta, tilanne selvisi: ”Kauhistuin, sillä eihän kukaan voi elää ilman jääkaappia”, hän sanoo ja kertoo lähteneensä niiltä sijoiltaan ostamaan uutta. ”Oven voisi myös kääntää aukeamaan toisin päin”, Salo miettii katsoessaan uutta jääkaappi-pakastinta. ”Minusta se on hyvä näin, sillä nyt se ei osu seinään”, Alradfany vastaa.
Jääkaapin hankinnan jälkeen Alradfany soitti Salolle ja kysyi, ostaisiko Salo hänelle myös mikron. Tässä kohtaa Salo selitti suomalaista vuokrakulttuuria: vuokralainen ostaa itse ne kodinkoneet, jotka voi pois muuttaessaan ottaa mukaansa. Sellaiset laitteet, jotka jäävät asuntoon, kuuluvat vuokranantajan vastuulle. Niinpä Alradfany osti mikron itse.
Nyt keittiö on toimiva ja siellä on mukava ruokailla pienen pöydän ääressä ikkunasta ulos katsellen. ”Hella täytyy jossakin vaiheessa uusia”, sanoo Salo sitä silmäillessään. Sekä vuokralainen että vuokranantaja toteavat, että yhteistyö on ollut saumatonta. Viestit kulkevat ja asiat hoituvat.
”Ota vaan rohkeasti yhteyttä, jos on jotakin. Mielelläni autan”, Salo kehottaa ja muistuttaa: ”Vaikka omistan tämän asunnon, niin tämä on sinun kotisi.” ”Tunnen olevani kotona. Täällä on oma rauha, kivat naapurit ja lauantaina saunavuoro”, Alradfany hymyilee.