Monella taloyhtiöllä on pian lakiin perustuva velvollisuus varautua sähköajoneuvojen latauspisteiden toteuttamiseen pysäköintialueen tai sen sähköinfrastruktuurin peruskorjaushankkeen yhteydessä. Taloyhtiön hallituksen on joka tapauksessa otettava huomioon tämä yhtiön peruskorjaushankkeita suunniteltaessa.
Velvoitteen taustalla on EU:n Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos, jota koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan viimeistään 10.3.2020. Myös valtio pyrkii tukemaan sähköautojen latausverkoston rakentamista taloudellisesti. ara eli Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus voi myöntää avustusta taloyhtiölle, jossa tehdään valmius vähintään viidelle latauspisteelle. Avustuksen määrä on 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista mutta enintään 90 000 euroa, ja sitä voidaan myöntää muun muassa kustannuksiin, jotka aiheutuvat tarvekartoituksesta, hankesuunnittelusta, sähköpääkeskukseen tarvittavista muutostöistä sekä putkituksista ja kaapeloinneista.
Latauspisteiden toteuttaminen yhtiön kustannuksella edellyttää yhtiökokouksen päätöksen. Jos kustannuksiin on varauduttu talousarviossa, voi hallitus päättää yksittäisten latauspisteiden tekemisestä. Mikäli kiinteistön sähköjärjestelmään joudutaan tekemään laajempia muutoksia, on hankkeesta ja sen rahoittamisesta päätettävä yleensä yhtiökokouksessa.
Aloite latauspisteistä tulee usein yksittäiseltä osakkeenomistajalta, joka voi ehdottaa hallitukselle latauspisteitä koskevan selvityksen käynnistämistä ja toimenpiteiden esittämistä yhtiökokouksen päätettäväksi. Mikäli hallitus ei ryhdy edistämään hanketta, voi osakas saattaa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi esimerkiksi kirjallisena vaatimuksena ja päätösesityksenä hallitukselle hyvissä ajoin ennen yhtiökokouksen koolle kutsumista.
Taloyhtiön päätöksentekoon ja kustannusten jakamiseen vaikuttaa olennaisesti se, kenen hallintaan muutoksen kohteena olevat paikat kuuluvat. Yhtiön hallinnassa oleville autopaikoille latauspisteet voidaan pääsääntöisesti toteuttaa yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä ja kaikilta osakkailta perittävällä vastikkeella, mikäli osakkeenomistajien maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttoman ankaraksi. Asuntoosakeyhtiölaki mahdollistaa toteutuksen myös niin sanottuna osakasvähemmistön hankkeena tai yhtiön hankkeena osakashallinnassa oleville paikoille, ks. Motivan taulukko.
Yksittäinen osakkeenomistaja voi tehdä latauspisteen muutostyönä omalla kustannuksellaan yhtiön suostumuksella. Hallitus voi antaa luvan muutostyölle yhtiön tai osakkaan hallitsemalle autopaikalle ilman yhtiökokouksen päätöstä, jos asennuksella ei ole vaikutusta yhtiöön tai muihin osakkaisiin. Suositeltavaa on, että taloyhtiössä selvitetään ensin tarvittavien latauspisteiden määrä esimerkiksi osakaskyselyllä sekä kiinteistön nykyisen sisäverkon ja sähköliittymän riittävyys ja kunto. Ennen yhtiökokousta on syytä selvittää, minkälaisen päätöksen hankkeen toteuttaminen edellyttää ja voidaanko kustannukset kattaa kaikilta osakkailta perittävällä vastikkeella.
Esimerkkejä latauskustannusten jakamisesta
Täyssähköauto ja lataushybridihenkilöauto kuluttavat sähköä 15–20 kWh/100 km, mikä tarkoittaa Suomessa autoa kohden keskimäärin 2 700–3 600 kWh/vuo-si (18 000 km/vuosi).
Motivan tekemän suuntaa-antavan laskelman mukaan täyssähköauton tarvitsema lataussähkö (kustannus 130–790 €/ vuosi) on moninkertainen moottorin esilämmityksen vaatimaan sähköön (kustannus 10–50 €/vuosi) verrattuna.
Lisäksi kulutus vaihtelee huomattavasti automallin, ajotavan ja ajokilometrien mukaan. Autoja saatetaan ladata myös muissa latauspisteissä, esimerkiksi työpaikoilla tai palvelujen yhteydessä. Lataussähkön erillinen veloitus käyttäjältä on suositeltavaa. Veloitusperusteeksi sopii parhaiten todellinen, mitattu lutus. Yhtiön hallinnassa oleville autopaikoille voidaan myös määritellä korkeampi autopaikkamaksu.
Jenni Valkama, lakimies
Suomen Vuokranantajat
