Kuntavaalit ovat asuntosijoitusvaalit

20.5.2021

“Kevään kuntavaaleja voidaan hyvällä syyllä sanoa myös asuntosijoitusvaaleiksi”, kirjoittaa vuokranantaja, Fiksuvuokraus.fi:n toimitusjohtaja Henri Haaksiala kumppaniblogissamme.

Kevään kuntavaaleja voidaan hyvällä syyllä sanoa myös asuntosijoitusvaaleiksi, vaikka perinteisesti sijoittajat seuraavat tarkasti neljän vuoden välein eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen veropolitiikkaa. Erityisesti tällä vaalikaudella on jännitetty, kuinka sijoitusasuntojen verokohtelua mahdollisesti muutetaan. Asuntosijoittajien kannattaisi kuitenkin herätä myös alle kahden kuukauden kuluttua järjestettäviin kuntavaaleihin.

Aluksi alleviivattakoon, etten ole itse ehdolla, vaan kannustan jokaista asuntosijoittamisesta kiinnostunutta perehtymään koti- ja asuntosijoituskuntansa vaaleihin suurella mielenkiinnolla. Kunnallista päätöksentekoa seuraamalla on mahdollista saavuttaa itselleen ”epäreilua kilpailuetua”. Lisäksi kaupungit ovat myös merkittäviä vallankäyttäjiä asuntomarkkinoilla: esimerkiksi Espoon Asunnot Oy, joka on kaupungin omistama yhtiö, omistaa yli 15.500 asuntoa ja on kaupungin suurin vuokranantaja.

Olin mukana kotikaupunkini Espoon kuntapolitiikassa lähes kymmenen vuotta. Viimeiset 4,5 vuotta toimin -korkeimmalla mahdollisella tasolla eli valtuutettuna Espoon kaupunginvaltuustossa, jossa hyväksyimme muun muassa lopulliset kaavat. Ennen valintaani ”aikuisten” valtuustoon sain edustaa nuorisovaltuustoa kaavaehdotukset valmistelevassa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja katsella siten aitiopaikalta, kuinka kaupungin nopeaa kasvua hallitaan. Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain ja pakollisia lautakuntia ovat ainoastaan tarkastus- ja vaalilautakunnat, mutta käytännössä jokaisessa kaupungissa on nimellä tai toisella kaupunkisuunnittelusta vastaava lautakuntansa. Käytän sattuneesta syystä epäreilun kilpailuedun esimerkeissäni Espoota, mutta vastaavia esimerkkejä voi soveltaa myös esimerkiksi oman kohdekaupungin infrahankkeita arvioitaessa.

Lisää raideliikennettä suurimpiin sijoituskaupunkeihin

Espoon suurin infrahanke eli Länsimetro on tietysti omassa mittaluokassaan, mutta Keilaniemen ja Itäkeskuksen välillä liikennöivän Raidejokerin tarkoitus on valmistua vuonna 2024, ja Tampereen ratikka aloittaa liikennöinnin jo tänä kesänä. Lisäksi myös Turku ja Vantaa suunnittelevat kovaa vauhtia omia pikaraitiotiehankkeitaan. Makrotasolla asuntojen hintakehityksestä voidaan nähdä, että uudet raidelinjat nostavat asuntojen hintoja ja vuokria, mutta itseasiassa Espoossa metron aukeamisen myötä oli myös useita alueita, joilla Länsimetro huononsi liikenneyhteyksiä ja saattoi vuosina 2017–2018 jopa laskea vuokrakysyntää. Pääkaupunkiseudulla yleinen arvonnousu on totta kai jo korjannut tämän, mutta sijoittamalla asuntoihin mikrosijainnin perusteella pystyy kaupunkisuunnittelusta hyötymään jo vuosia etukäteen.

Infrahankkeet ja uudet kaupunginosat ovat vuosien tai vuosikymmenten suunnittelun tulosta. Yleensä varhainen lintu ehtii napata parhaat arvonnousukohteet ennen kuin uudet suunnitelmat ovat vielä julkisessa keskustelussa. Tilannetta voi verrata pörssiviisauteen, jonka mukaan taksikuskilta tai kuntosalilta kuultua osaketta ei enää kannata ostaa. Liikenneyhteyksillä ja kaavoitusmonopolilla kunta ohjaa asukkaiden muuttoliikettä. Tiiviimpi kaupunkirakenne tuo myös enemmän kuluttajia palveluille, jotka tunnetusti hakeutuvat ostovoiman perässä uusille alueille. Näin on käynyt esimerkiksi Espoossa, johon avataan sellaisia ravintoloita, joita on totuttu näkemään vain Helsingin kivijalkapaikoilla. Harvaan suunnitellulta alueelta löytyvät tulevaisuudessakin vain peruspalvelut, tiiviisti rakennetusta kaupungista taas lisäarvopalvelut, jotka edelleen nostavat alueen vetovoimaa ja hintatasoa. Ja positiivinen kierre ruokkii itseään!

Muuttotappioista tuottavaa vuokraustoimintaa

Suomessa oli vuoden 2021 alussa yli 300 kuntaa, joista 107 käyttää kaupunki-nimitystä. Vain yhdeksässä kaupungissa on yli 100.000 asukasta, joten on selvää, etteivät kaikki asuntosijoittajat voi toimia vain nopean arvonnousun alueilla – tai edes muuttovoittoisilla paikkakunnilla. Muuttotappiopaikkakunnalla sijoituksen tuotto-odotukset näkyvätkin usein palkintona otetusta sijaintiriskistä. Olemalla alueensa asiantuntija tätä riskiä voi pienentää ja kerätä markkinoiden näkemän riskin tuotot itselleen. Näillä pienillä paikkakunnilla ei tietenkään ole suurimpiin kaupunkeihin verrattavia infrahankkeita, mutta esimerkiksi bussiaseman siirtäminen, uuden lähikoulun rakentaminen tai uudistuotantomääristä päättäminen ovat niin ikään kuntapoliitikkojen käsissä olevia asioita.

Siinä missä veropolitiikka määrittää toiminnan kannattavuutta ja ohjaa asuntosijoittamista ylätasolla, on kuntapolitiikka siis loistava väline suunnitella omaa asuntosijoitustoimintaa jo ennen kohteen hankkimista. Kuntavaalit toimitetaan seuraavan kerran 13. kesäkuuta 2021; niissä valtuustoihin eli kuntien ja kaupunkien ylintä päätösvaltaa käyttäviin elimiin valitaan 13–79 valtuutettua asukasluvun mukaan. Äänioikeutettuja ovat kunnan asukkaat, eikä äänioikeutta ole rajattu vain Suomen kansalaisille. Ulkomaalaisilla on kansalaisuudesta riippuen eri säännökset äänioikeuden saavuttamiseksi – ehkä voisit vinkata ulkomaalaiselle vuokralaisellekin, että tutustuu oikeuksiinsa äänestää.

Muista käyttää äänioikeuttasi!

Henri Haaksiala / Fiksuvuokraus.fi
Kirjoittaja on asuntosijoittamisesta ja yhteiskunnallisista aiheista kiinnostunut vuokrausalan teknologiayrittäjä.

Katso myös Suomen Vuokranantajien kuntavaalitavoitteet ja tapahtumat

Tietoa blogista

Blogissa julkaistaan vuokranantajan arkea koskettavia asiantuntijakirjoituksia ja eri vuokranantajien tarinoita vuokrauksen onnistumisista ja haasteista. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan! Mikäli sinulla on tarinoita kerrottavana, laita viestiä osoitteeseen: tiedotus@vuokranantaja.fi