Kiinteistöliiton sekä Omakotiliiton tilaama ja Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttama asumismenoselvitys on julkaistu tänään kymmenennen kerran. Asumismenot 2020 -selvityksessä ennustetaan asumismenojen kehitystä vuosille 2020–2022.

Menoja tarkastellaan eri kotitalouksien tyypin, asumismuotojen ja kaupunkien suhteen. Selvitykseen pääsee tarkemmin tutustumaan täältä.

Kiireistä lukijaa varten olen nostanut vuokranantajan kannalta keskeiset tärpit laajasta selvityksestä:

1) Koronakriisi nostaa vuokra-asuntojen kysyntää ja vuokria

Selvityksen tekijä ja PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen arvioi koronakriisin siirtäneen kysyntää omistusasunnoista vuokramarkkinoille. Monien kotitalouksien tulot ovat vähentyneet- ja asunnon ostoaikeet ovat siirtyneet. Keskinen arvioi vuokrien nousun vauhdittuvan tämän seurauksena.

Keskisen arvio vastaa aiemmissa kriiseissä havaittua kehitystä, jossa epävarmuuden kasvaessa kasvaa tyypillisesti myös joustavamman vuokra-asumisen suosio.

2) Korot pysyvät alhaalla

Ennusteessa on arvioitu korkotason pysyvän jatkossakin matalana. Kahdentoista kuukauden euribor pysyisi selvityksen oletusten mukaan nollan alapuolella vuonna 2020. Ohjauskoron nostot alkavat aikaisintaan vuonna 2022.

Koronakriisin pitkittyessä euroalueen nopea toipuminen näyttää päivä päivältä epätodennäköisemmältä. Hidas toipuminen ennakoi myös matalaa korkotasoa.

3) Hoitokulut kasvu-uralla

Kerrostalojen hoitokulut kasvavat tarkastelukaupungeissa keskimäärin
2,8 % vuodessa. Hoitokuluissa on myös selkeää vaihtelua kaupunkien välillä. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero on tutkimuksen tiedotteessa huolissaan kasvavien hoitokulujen vaikutuksista taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestymiseen ja peräänkuuluttaa valtiolta toimenpiteitä.

Suomen Vuokranantajat on esittänyt hallitukselle budjettiriihen energia-avustuksien laajentamista ja lisäämistä. Olemme esittäneet myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannustakauksen ehtojen parannusta. Korjausrakentamisen edistäminen olisi hallitukselta vaikuttava elvytys- ja ilmastotoimi samassa paketissa.

Tutustu tarkemmin kaikkiin Suomen Vuokranantajien budjettiesityksiin

Kohteleeko koronakriisi vuokralaisia kovemmin kuin omistusasujia?

Selvityksessä on myös erillisessä tarkastelussa todettu lyhennysvapaiden helpottaneen monen asuntovelallisen tilannetta. Vapailla on ollut iso vaikutus myös kotimaisen kulutuksen ylläpitämisessä kriisissä. Tuloksissa nostetaan myös esiin, että vuokralaisilla ei ole mahdollisuutta lyhennysvapaisiin.

On totta, että lyhyellä tähtäimellä omistusasuja saa lyhennysvapaasta merkittävän jouston omaan talouteensa. Lyhennysvapaa kuitenkin siirtää velanmaksua tulevaisuuteen ja nostaa lainan korkokuluja (pankin tuloja). Lyhennysvapaat ovat myös määräaikaisia, ja koronatilanteen alussa kuuden kuukauden lyhennysvapaan saaneilla pankkien asiakkailla vapaat kuukaudet ovat pian loppumassa.

Lyhennysvapaiden tuoma etu omistusasujille on siis lyhytaikainen. Vuokra-asuja puolestaan saa yhteiskunnalta tukea asumismenoihin esimerkiksi työttömyyden tai lomautuksen osuessa kohdalle. Myös vuokranantajan kanssa voi sopia yllättävissä tilanteissa joustoista ja maksusuunnitelmista. Vuokra-asumisen joustavuus ja riskittömyys näkyvät myös tässä kriisissä vuokra-asumisen suosion lisääntymisenä.

Asumismenotuloksia tulkitessa on lisäksi hyvä muistaa, että esimerkkitalouksien laskelmat kuvaavat euromäärää, joka kotitaloudella menee kuukausittain asumiseen kokonaisuudessaan lainanlyhennykset mukaan lukien. Vaikka omistusasujalla lainalyhennys on korkomenojen ohella myös säästämistä, ei kotitalous kuitenkaan voi kyseisenä kuukautena käyttää säästöä muuhun kulutukseen. Suurissa kaupungeissa vuokralla-asuvalle voikin jäädä kuukaudessa omistusasujaa enemmän kuukaudessa rahaa asumismenojen jälkeen muuhun kulutukseen. Tämä voi osaltaan myös selittää vuokra-asumisen suosion kasvua suurissa kaupungeissa.