Vuokranantajakysely 2019

Suomen Vuokranantajat ry:n tekemä laaja kyselytutkimus selvittää vuosittain suomalaisten vuokranantajien toimintatapoja ja näkemyksiä vuokra-asuntomarkkinoista. Yksityiset vuokranantajat ovat merkittävä asuntopoliittinen toimija, ja heidän omistuksessaan on kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Asuntosijoittaminen on tasa-arvoinen sijoitusmuoto.
Kyselyyn vastasi 1536 (48 %) naista ja 1655 (52 %) miestä.

Valtaosa on pienvuokranantajia.
Kaksi kolmasosaa (66 %) vastaajista omistaa 1-2 vuokra-asuntoa. Vajaa kolmannes (30 %) omistaa 3-10 asuntoa, ja 3 prosenttia omistaa yli 10 vuokra-asuntoa.

Vuokranantajat ovat keskituloisia ja kaiken ikäisiä.
Yli puolet ilmoittaa ansiotuloikseen alle 50 000 €/vuosi. 40 % vastaajista on alle 50-vuotiaita.

Vuokralla olevien asuntojen määrä

Pitkäaikaisia vuokrasuhteita suositaan
51 % käyttää sopimusta, jossa vuokralainen on sitoutettu asuntoon vähintään vuodeksi.
45 % käyttää toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta jossa vuokralaisen irtisanomisaikaa ei ole siirretty. Täysin määräaikaisia sopimuksia käyttää vain nelisen prosenttia yksityisistä vuokranantajista.

Vakuutena käytetään 1-2 kk vuokraa
80 % vastaajista käyttää rahavakuutta. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) vastaajista käyttää kahden kuukauden vakuutta sopimuksissaan. Kolmannes (32 %) pyytää noin yhden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden.

Vuokrankorotusperuste löytyy useimmista sopimuksista
Vuokrankorotusperuste on usein elinkustannusindeksi (37 %).  Prosentuaalista korotusperustetta käyttää noin joka kolmas (29 %), mutta myös ilman korotusperustetta tehtyjä sopimuksia on vielä kuudella prosentilla vastanneista.

Vuokrankorotuksen tekee vuosittain vain joka neljäs
70 % vastaajista ei korota vuokraa joka vuosi. 25 % kertoo tekevänsä korotuksen joka vuosi. 5 % kertoo, ettei korota vuokraa lainkaan.

Pyydetty vakuuden määrä

Vuokran korottaminen

Vuokrasuhteet ovat pitkiä
Enemmistö vastaajista ilmoittaa vuokrasuhteiden kestävän keskimäärin  kahdesta viiteen vuotta, ja joka kymmenes vuokralainen asuu asunnossa yli viisi vuotta. Alle vuoden vuokrasuhteita raportoitiin vain kuutisen prosenttia.

Taloudellinen vakaus ja pitkä vuokrasuhde toiveissa
Kysyttäessä kolmea tärkeintä kriteeriä vuokralaiskandidaatille esiin nousivat vuokralaisen  taloudellinen vakaus ja pitkä asumistavoite. Eniten mainintoja sai ” ei ole luottohäiriömerkintojä” (71%) ja että vuokralaisella on säännölliset tulot (59 %). Huomattavaa on, että puolet vastaajista (49 %) nostaa tärkeäksi kriteeriksi vuokralaisen tavoitteen asua asunnossa pitkään. Vuokralaiskandidaatin työpaikan nosti kolmen kärkeen 40 % ja opiskelupaikan 19 % vastaajista. Lemmikkieläimet ei ole oleellinen  kriteeri, sillä vain 14 % nosti sen kolmen tärkeimmän  joukkoon.

Vuokra-asuntoilmoitus tehdään sähköisesti
Kolme neljästä (74 %) etsii vuokralaisen sähköisten kanavien kautta. Vuokravälityssivustoja käyttää yli puolet vastanneista. Vain 83 prosenttia tarkistaa vuokralaisehdokkaan henkilöllisyyden aina, ja yli puolet ei tarkista vuokralaisehdokkaan tuloja lainkaan.  Luottotietojen tarkastaminen on hyvin yleistä (79 % aina, 14% tapaukohtaisesti).

Vuokralaisiin halutaan pitää yhteyttä
 Liki kaikki (90 %) pitävät yhteyttä vuokralaisiin kerran vuodessa tai useammin. Yhteydenpito tapahtuu sähköpostin (40 %), tekstiviestien (21 %), puhelimen (18 %) ja yhä enemmän sosiaalisen median (13 %) välityksellä.  Yhteydenpito on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt, kuten on myös vuokranantajien asiakaspalveluasenne.

Vuokra-asunnossa vieraillaan tarvittaessa
Puolet (48 %) vierailee vuokra-asunnossa vuosittain kerran tai useammin, puolet (52 %) ei käy paikalla joka vuosi.

Majoitussivustojen käyttö on vähäistä
97 prosenttia vastaajista ei ole tarjonnut vuokra-asuntoa majoitussivustoilla (esim. AirBnb tai Booking.com). 99 %, kertoo, ettei heidän tietääkseen myöskään vuokralainen ole vuokrannut asuntoa eteenpäin palvelun kautta.

Vuokrasuhteen pituus

Tärkeimmät kriteerit vuokralaisvalinnassa

1. Ei luottohäiriömerkintöjä
2. Säännölliset tulot 
3. Vuokralaisen tavoite asua asunnossa pitkään 
4. Tuntuu luotettavalta
5. Vuokralaisella on työpaikka
6. Asunto sopii vuokralaisen elämäntilanteeseen
7. Vuokralaisella on opiskelupaikka
8. Ei tupakoi
9. Ei lemmikkieläimiä
10. Suositus edelliseltä vuokranantajalta

Vuokrasuhteen purkaminen johtuu yleisimmin vuokranmaksun laiminlyönnistä
10 % vuokranantajista on joutunut purkamaan vuokrasopimuksen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kaksi kolmasosaa vuokrasopimuksen purkamisista johtuu maksamattomista vuokrista. Seuraavaksi yleisimmät ovat häiritsevä elämä (29 %) ja huoneiston huono hoito (20 %), joista molempien osuus on hieman kasvanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Keskimäärin vuokranantajat ovat ryhtyneet toimiin, kun kahden kuukauden vuokrat ovat olleet maksamatta (52 %).

Vain harva on turvautunut häätöön
Häätöön on viimeisen 12 kuukauden aikana joutunut turvautumaan vain 4 prosenttia vastaajista. Prosessin nopeudessa on tapahtunut hieman kohentumista vuokranantajan näkökulmasta: kaikki häädöt on saatu tehtyä alle vuodessa. Kolmasosa (30%) häätöprosesseista on kestänyt yli neljä kuukautta, reilu neljännes (27 %) 2-3 kuukautta ja vain kolmasosa (30 %) on selvinnyt prosessista alle kahdessa kuukaudessa. Häätöprosessia pitää edelleen nopeuttaa etenkin selvissä tapauksissa.

Häätöprosessin kesto

Pääomatuloveron keventäminen lisäisi asuntotarjontaa55 % vastaajista harkitsisi uuden sijoitusasunnon hankintaa, mikäli pääomatuloveroa kevennettäisiin. Pääomatuloveroa on kiristetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana: alle 30 000 euron tuloista maksetaan 30 % veroa ja sen ylittävältä osalta 34 %. 13 % laajentaisi toimintaansa, jos kohteita olisi paremmin saatavilla. Huoneenvuokralain päivittämistä vuokranantajamyönteisemmäksi pitää tärkeimpänä vain 10 %. Perintöveron huojennus sai myös mainintoja (9 %).

Kannattavaa turvaa tulevaisuudelle
Vastaajia pyydettiin nimeämään ”1-2 tärkeintä syytä miksi aloit toimia vuokranantajana”. Eläkepäiviä varten säästää 43 % ja asuntosijoittamista pitää kannattavana 42 %. Viidennes (19 %) jätti ensiasuntonsa sijoitusasunnoksi ja joka kymmenes onperinyt sijoitusasunnon. Lisäksi mainittiin halu tarjota vuokralaiselle koti ja että vastaaja kokee vuokranantajuuden yhteiskunnallisesti tärkeäksi.

Bruttovuokratuotto on yleisimmin 3-7 prosentin välillä
Vuokratuotot ovat maltillisia verrattuna esimerkiksi pörssiosakkeiden keskimääräiseen tuottoon. 57 % ilmoittaa bruttovuokratuottonsa sijoittuvan välille 3-7 %.

Oikeusturva ja vuokralaisen löytyminen huolettavat
Vuokranantajana toimimisessa haastaviksi asioiksi koetaan vuokranantajan oikeusturva, tyhjien kuukausien välttäminen, mahdolliset vahingot asunnossa ja niihin varautuminen sekä uuden vuokralaisen löytyminen.

Asumistuki ei näyttele suurta roolia vuokralaisvalinnassa
 Yksityisistä vuokranantajista hieman alle puolet (48 %) vastaa, että vuokralainen tai joku vuokralaisista saa asumistukea. Osuus on kasvanut hieman vuodesta 2016 (44 %). Neljännes (24 %) vastaa, ettei kukaan saa tukea ja noin kolmannes (29 %)  vastanneista ei tiedä, saako vuokralainen tukea vai ei.

Juuri nyt haastavinta on uuden hyvän asunnon löytäminen
Uuden sijoitusasunnon löytäminen koetaan nyt haastavaksi. Myös mahdolliset rakennusvirheet mietityttävät isoa osaa asuntosijoittajista. Asuntojen hintojen tuleva kehitys nousi myös huolenaiheiden joukkoon.

Suomen Vuokranantajat ry on asuntosijoittajan tärkein tiedon ja tuen lähde
Suomen Vuokranantajien apuun järjestönä luotetaan (91 %). Tietoa löydetään myös Internetistä (61 %), tuttavilta (33 %) ja mediasta (23 %).

Mikä saisi sinut harkitsemaan sijoitustoiminnan laajentamista?

Bruttovuokratuotto keskimäärin (tuotto ennen veroja)

Tärkeimmät tiedonlähteet asuntosijoittajalle

1. Suomen Vuokranantajat ry
2. Internet
3. Perhe ja tuttavat
4. Media
5. Sosiaalinen media
6. Pankki

Maltillisesti lainaa
Velkavipua käytetään maltillisesti. Kahdella kolmasosalla vastaajista on omaa sijoitusasuntolainaa sekä taloyhtiölainaa yhteensä alle 50 % suhteessa sijoitusasuntojen markkina-arvoon.

Taloyhtiölainat vähäisiä
Kahdella kolmasosalla (68 %) ei ole lainkaan uudiskohteisiin kohdistuvaa taloyhtiölainaa. Muutenkin niitä on otettu hyvin maltillisesti – vain 13 % vastaajista ilmoittaa uudiskohteiden taloyhtiölainamääräksi yli 100 000 euroa.

Sijoittajaosakkaita taloyhtiöissä kohtuullisesti
Vain joka kuudes (17 %) vastaaja sanoo, että heidän taloyhtiöissään sijoittajaosakkaita on puolet tai enemmän. Selvästi alle puolet sijoittajia on 39 %: n taloyhtiöissä. 44 % vastaajista ei tiedä, paljonko heidän taloyhtiöissään on sijoittajaosakkaita.

Vuokratulojen verotus remonttiin
Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että molempia pääomatuloveron prosentteja (34 % ja 30 %) pitää laskea. Suosiota saivat myös kaavamainen (esim. 15 %) vähennys vuokratuloista ja perusvähennys (esim. 1000 €) vuokratuloista. Myös kaikkien pääomatulojen progression lisääminen ja pääomatulojen perusvähennys (esim. 1000 €) saivat kannatusta vastaajien keskuudessa.  Nykyistä tilannetta piti sopivana ainoastaan yksi kymmenestä.

Korkojen nousuun on varauduttu
Yli kolmannes sanoo, että  heidän kassavirtansa kestää korkojen merkittävän nousun ja/tai että he ovat säästäneet puskuria. Joka kuudennella (16 %)  ei ole lainkaan lainaa  ja noin 10 % käyttää korkosuojausta tai kiinteää korkoa. Viidennes (20 %) ei ole varautunut korkojen nousuun. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto.

Kuinka monta prosenttia lainaa suhteessa asuntojen markkina-arvoon

Kuinka paljon omaa lainaa yhtä vuokra-asuntoa kohden