Tilastokeskus julkaisi torstaina vuoden 2019 tilastot asunto-osakeyhtiöiden taloudesta. Yhteensä asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodesta 2018. Kulut huoneistoneliötä kohden olivat keskimäärin 5,07 euroa. Hoitokulut ilman korjauskustannuksia kasvoivat koko maan osalta 2,9 %. Vauhti oli nopeinta pääkaupunkiseudulla, 3,4 prosenttia, ja muualla Suomessa keskimäärin 2,8 prosenttia.

”Olemme huolissamme hoitokulujen jatkuvasta kasvusta. Kallistuva taloyhtiöiden ylläpito syö vuokraustoiminnan kannattavuutta ja luo paineita vuokratason nousulle. Huomionarvoista on, että hoitokulut kasvavat jatkuvasti nopeammin kuin yleinen hintataso ja kuluttajien ostovoima. Ilmiöön pitäisi puuttua voimakkaasti,” toteaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen. 

Vuokranantajan kustannukset koostuvat neljästä osasta: hoitokuluista, remonteista, pääomakuluista ja vuokraustoiminnan kuluista. Vuokranantaja ei päätä vuokratasoa, vaan se määrittyy markkinoilla. Vuokratuotot ovat jo pidempään trendinomaisesti laskeneet varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Valkosen mukaan tämä viestii siitä, että kustannus- ja hintapaineet ovat yksityisillä vuokranantajilla voimakkaita.

”Lainsäädännöllä ei pitäisi kasvattaa hoitokuluja yhtään. Esimerkiksi vahinkovakuutusten kustannukset ovat vuodessa nousseet 10 prosenttia ja kiinteistöverot yhdeksän prosenttia. Asuntosijoittamisen verotus on myös sijoitusmuodoista kireimmästä päästä. Rahoituksessa yksityinen vuokranantaja on alakynnessä verrattuna suuriin toimijoihin. Varsinkaan tässä matalasuhdanteessa yksityisten asuntomarkkinatoimijoiden tilannetta ei pitäisi hankaloittaa ollenkaan – muuten vaarana on asuntotuotannon romahtaminen ja tärkeiden remonttien lykkääntyminen, ” Valkonen arvioi. 

Tällä viikolla julkaistun VTT:n asuntotuotantotarvetutkimuksen mukaan tulevan 20 vuoden aikana uusia asuntoja olisi rakennettava 600 000–700 000. Paine kohdistuu yli 90 prosenttisesti 14 suurimmalle kaupunkiseudulle. 

”Kaupungistuminen jatkuu ja edellyttää mittavaa asuntotuotantoa, jotta asumisen hinta pysyisi kohtuullisena. Toimivat asuntomarkkinat ovat keskeinen osa toimivaa kansantaloutta, ja tärkeät esimerkiksi työmarkkinoille. Suomessa on noin 300 000 yksityistä vuokranantajaa. Pääsääntöisesti heillä on 1-2 asuntoa vuokralla. Heille pitkäaikainen vuokralainen on usein maksimivuokraa tärkeämpää. Puristus kansainvälisten suurten kiinteistösijoittajien ja toisaalta julkisten vuokratoimijoiden välissä on tiukka. Yksityiset vuokranantajat ovat kuitenkin vuokramarkkinoiden ketterin toimija ja pystyvät markkinatilanteen mukaan joustamaan myös vuokrissa. Hoitokulujen jatkuva reipas nousu heikentää tätä joustavuutta, vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa ja aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia asuntomarkkinoille,” Valkonen varoittaa.