Palovaroittimet taloyhtiön vastuulle osana pelastuslain uudistusta 

Pelastuslain kokonaisuudistus on aloitettu tällä hallituskaudella sen kiireellisimpien ja välttämättömien muutosten tekemisellä. Yhtenä näistä on pidetty huoneistojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuun siirtämistä asukkaalta rakennuksen omistajalle. Tämä siis tarkoittaa, että lain voimaan tultua kaikissa taloyhtiöissä vastuu palovaroittimen hankkimisesta ja sen toiminnasta kuuluu jatkossa taloyhtiölle. Tähän saakka vastuu on kuulunut asukkaalle, eli asunnon omistajalle tai vuokralaiselle.  

Verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet ovat jo tähän asti olleet taloyhtiön kunnossapitovastuulla, eikä näiden taloyhtiöiden osalta lakimuutoksella ole vaikutuksia käytäntöön. Niille taloyhtiöille, joissa ei vielä ole verkkovirtaan kytkettyjä palovaroittimia, lakimuutos tarkoittaa myös paristokäyttöisten palovaroittimien siirtymistä taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Huoneiston haltijalla, eli omistaja-asukkaalla tai vuokralaisella tulee ehdotetun säännöksen mukaan kuitenkin olemaan velvollisuus ilmoittaa palovaroittimen viasta tai puutteesta viipymättä rakennuksen omistajalle eli käytännössä taloyhtiölle.  

Hallituksen esitys pelastuslain muuttamisesta on nyt käynyt läpi kaksi eduskunnan käsittelyä, joissa molemmissa se on hyväksytty valiokunnan esittämin muutoksin. Seuraavaksi laki etenee presidentin vahvistettavaksi. Pelastuslain muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024, mutta palovaroitinten osalta noudatetaan kahden vuoden siirtymäaikaa. Näin ollen palovaroittimien kunnossapitovastuun on tarkoitus siirtyä taloyhtiöille 1.1.2026.  

Esteettömyyttä ja kestävää asumista parantavat uudistukset helpommiksi taloyhtiöissä 

Asunto-osakeyhtiölain tuoreiden muutosten ansiosta osakkaalla on jatkossa oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia muutoksia oman osakehuoneistonsa lisäksi myös taloyhtiön yleisissä tiloissa, kuten rappukäytävässä. Tällaisina esteettömyyttä parantavina muutostöinä voidaan pitää esimerkiksi ovenavauslaitetta tai sisäänkäynnin luiskaa.  

Asunto-osakeyhtiön osakas on tähänkin asti saanut lain mukaan toteuttaa muutostöitä myös taloyhtiön hallinnassa olevissa tiloissa omalla kustannuksellaan, jos taloyhtiö antaa siihen luvan. Kun kysymys on yhtiön hallinnassa olevista tiloista, yhtiöllä ei ole velvollisuutta perustella muutostyön kieltämistä.  

Jatkossa esteettömyyttä parantavat muutostyöt ovat kuitenkin mahdollisia ilman yhtiön suostumustakin sillä edellytyksellä, ettei muutostyöstä aiheudu kustannuksia eikä muuta haittaa yhtiölle tai muille osakkaille. Muutostyöstä on kuitenkin aina ilmoitettava yhtiön hallitukselle, ja yhtiön hallituksella sekä muilla osakkailla on edelleen oikeus asettaa ehtoja sellaiselle muutokselle, joka voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle.   

Muutostyön toteuttava osakas vastaa käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta ja myös tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta. Tämä ei poikkea muutosta edeltäneestä sääntelystä, sillä tähänkin asti kunnossapitovastuu muutostyöstä on kuulunut sen tehneelle osakkaalle riippumatta siitä, onko muutostyö osakkaan omassa huoneistossa vai sen ulkopuolella.   

Samassa yhteydessä asunto-osakeyhtiölakia pyrittiin muuttamaan myös siten, että kestävää asumista edistävien päätösten tekeminen olisi jatkossa helpompaa vanhoissa taloyhtiöissä. Jatkossa vanhan yhtiön yhtiökokous voikin enemmistöpäätöksellä päättää kestävää asumista edistävistä uudistuksista samassa tahdissa kuin tällaiset uudistukset otetaan käyttöön uusrakentamissa. Tällaisia uudistuksia voivat olla esimerkiksi uudet paikallisen energiantuotannon innovaatiot sekä sähköautojen latauspisteiden asentaminen.  

Ennen lakimuutosta vastaavan uudistuksen toteuttamiseen vaadittava yhtiökokouksen enemmistö riippui uudistuksen vaikutuksista osakkaiden vastike- ja muihin kuluihin sekä siitä, katsotaanko kyseessä olevan ajankohtaan nähden tavanomainen uudistus vai ei.  

Tasavallan presidentti hyväksyi muutokset 3.3.2023, ja ne tulivat voimaan eilen, 8.3.2023. 

Taloyhtiölainoja ja remontteja koskevat tiedot huoneistotietojärjestelmään 

Aiemmin helmikuussa vahvistettiin myös huoneistotietojärjestelmään liittyvät lakimuutokset, jotka tulevat voimaan 1.6.2023. Nämä muutokset tähtäävät mm. toimenpiteisiin, jotka parantavat taloyhtiöiden hallinnollisten tietojen saatavuutta. Muutosten myötä esimerkiksi taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötiedot tullaan muuttamaan vakioituun muotoon. Lisäksi taloyhtiölainoja koskevat tiedot viedään huoneistotietojärjestelmään positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa varten.  

Kaikkien asunto-osakeyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä. Helmikuun loppuun mennessä kaikista asunto-osakeyhtiöistä noin 15 % oli siirtänyt osakeluettelonsa. Lisätietoja osakeluettelon siirrosta ja sen vaikutuksista osakkeenomistajille löydät täältä.