Merkittävä osa suomalaisista hyödyntää lyhytaikaista vuokrausta, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta kansalaiskyselystä. Joka neljäs on yöpynyt lyhytaikaisvuokralla Suomessa, ja arviolta lähes 100 000 suomalaista on hyödyntänyt lyhytvuokrausta työnteon tarpeisiin. Häiriöitä on omassa taloyhtiössään tai naapurustossaan kokenut vain harva.
Joka neljäs suomalainen on yöpynyt lyhytaikaisesti eli alle neljä viikkoa kalustetussa vuokra-asunnossa kotimaassa, selviää Suomen Vuokranantajien Verianilla teettämästä kyselystä, johon vastasi tuhat suomalaista. Tärkeimpiä syitä ovat kotimaan matkailu (78 %), vierailu perheen, tuttavan tai sukulaisen luona (22 %) sekä työkeikka tai työmatka (13 %). Muita syitä ovat muun muassa opintoihin kuuluvat harjoittelut tai lähiopintojaksot (4 %) sekä remontin väistäminen (4 %).
”Lyhytvuokrauksesta puhutaan usein matkailun näkökulmasta, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt sen merkitys työvoiman liikkuvuuden kannalta. Arviolta lähes 100 000 suomalaista on yöpynyt lyhytaikaisesti vuokralla tehdäkseen töitä. Moni keikka- ja sesonkityöpaikka tulee olemaan pulassa, jos lyhytaikaisen vuokra-asumisen mahdollisuuksia rajoitetaan merkittävästi. Samoin hybridityöskentely kauempana toimistolta asuen tulee vaikeutumaan”, toteaa Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah.
”Lisäksi lyhytaikaisvuokraus mahdollistaa esimerkiksi isovanhempien vierailut lastenlasten luona kodinomaisesti asuen, vaikka sukulaisten luokse ei mahtuisi”, Ahsanullah lisää.
Häiriöitä havainnut vain harva
Lähes yhdeksän kymmenestä ei ole huomannut omassa taloyhtiössään tai laajemmin naapurustossaan minkäänlaisia vaikutuksia lyhytaikaisesta vuokrauksesta. Ainoastaan kuusi prosenttia kaikista kyselyn vastaajista on havainnut häiriöitä taloyhtiössään tai naapurustossaan.
Kyselyn vastaajat tunnistavat myös positiivisia vaikutuksia lyhytvuokrauksesta. Vastaajista neljän prosentin mukaan oman paikkakunnan palvelut ovat parantuneet lyhytvuokrauksen tuoman kysynnän lisääntymisen myötä. Ahsanullahin mukaan erityisesti pienemmillä paikkakunnilla olisi esimerkiksi käytännössä mahdotonta saada järjestetyksi niiden elinvoiman kannalta elintärkeitä tapahtumia, kun niiden osallistujille eikä keikkatyöntekijöille löytyisi majapaikkaa.
”Toisin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi luulla, lyhytvuokrauksesta aiheutuvat ongelmat ovat harvinaisia. Samalla on täysin selvää, ettei lyhytvuokrauksesta saa aiheutua muille asukkaille sen enempää häiriöitä kuin pidempiaikaisesta asumisesta. Ongelmiin pitää pystyä puuttumaan. Harvojen häiriöiden vuoksi ei kuitenkaan tule säännellä kuoliaaksi kaikkea pienimuotoista lyhytaikaista vuokrausta”, Ahsanullah linjaa.
Suomen Vuokranantajien mukaan lyhytaikainen vuokraustoiminta tulisi lähtökohtaisesti sallia aina silloin, kun kyseessä on pienimuotoinen toiminta. Lisäksi kunnille tulisi antaa harkintavaltaa alueiden erityispiirteiden huomioimiseksi. Samalla taloyhtiöille voitaisiin säätää nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin, Vuokranantajat ehdottaa.
Kyselyn lyhytvuokrauksesta toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Aineistot kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 18.10.-2.11.2024. Koko väestöä edustavaan kyselyyn vastasi 1000 henkilöä.
Katso myös seminaaritallenne: Asuminen murroksessa – lyhytvuokraus nyt ja tulevaisuudessa
Lyhytaikaisesta vuokrauksesta keskusteltiin 26.11. Suomen Vuokranantajien ja Kalustettujen asuntojen toimijat KAT ry:n yhdessä järjestämässä sidosryhmäseminaarissa. Puhumassa olivat tutkija Jenna Päläs, Airbnb:n Head of Public Policy and Government Relations Rosa Dinnissen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan elinkeinopolitiikan lakimies Sami Hämäläinen, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes sekä Kalustettujen Asuntojen Toimijat ry:n hallituksen puheenjohtaja Johannes Kangas. Tilaisuuden juonsi MTVn politiikan ja talouden toimittaja Alec Neihum.
Katso tallenne linkin takaa (tallenne saatavilla 9.12.2024 asti)