Vuokra-asunnot jakautuvat markkinoilla tyypillisesti lemmikit salliviin ja kieltäviin kohteisiin. Yleisenä pelkona on se, että lemmikki tuhoaa asunnon, vaikka todellisuudessa tällaiset tilanteet ovat varsin harvinaisia. Suomen Vuokranantajat ry:n juristi Susanna-Maria Aarnivuo valottaa, mitä vaihtoehtoja lemmikkien täyskiellolle on ja kuinka lemmikkeihin liittyviä riskejä voidaan hallita.

Vuokralainen vastaa aina tuhovahingoista

Asunto kuluu luonnollisesti myös lemmikin jäljiltä.

”Jos lemmikkejä ei ole kielletty, esimerkiksi lattiapintojen tietynasteinen kuluminen ajan myötä on katsottu oikeuskäytännössä normaaliksi”, Suomen Vuokranantajien juristi Susanna-Maria Aarnivuo toteaa.

Aarnivuon mukaan vuokrasopimuksissa näkyy monesti ehto, jonka mukaan vuokralainen vastaa kaikista lemmikin aiheuttamista vahingoista. Yleinen virhekäsitys on, että tällainen ehto siirtäisi vastuun tavanomaisesta kulumisesta vuokralaiselle.

Tavanomaisen kulumisen ylittävistä vahingoista vuokralainen vastaa lakiin perustuen ilman sopimusehtoakin. Vaikka siis lemmikit olisi sallittu, vuokralainen vastaa esimerkiksi lemmikin aiheuttamista tuhovahingoista.

”Tavanomaisena kulumisena ei oikeuskäytännössä ole pidetty esimerkiksi lemmikin aiheuttamia purema- tai kynnenjälkiä huoneiston pinnoilla tai eritteiden aiheuttamia jälkiä, haju- tai muita haittoja”, Aarnivuo selventää.

Miten riskejä voidaan hallita?

Vuokrasuhteissa lemmikit voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti. Vuokranantaja voi sallia esimerkiksi vuokralaisen nykyisen, kerrostaloelämään tottuneen koiran pitämisen asunnossa, Aarnivuo avaa.

Joskus lupa voi hellitä vuokranantajalta sillä, että vuokralainen sitoutuu vuokrasopimukseen otettavan ehdon mukaisesti tilaamaan asuntoon allergiatasoisen siivouksen vuokrasuhteen päättyessä.

Kuluriskejä voidaan hallita ennakolta sopimalla riittävän suuresta, kuitenkin enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavasta vakuudesta. Vuokralaiselta voidaan myös vaatia sellaista kotivakuutusta, jonka vastuuvakuutus kattaa lemmikkivahingot tai tällaiset vahingot kattavaa erillistä eläinturvaa.

Aarnivuo muistuttaa, että erimielisyyksien välttämiseksi vuokrasuhteen osapuolten kannattaa aina dokumentoida asunnon kunto esimerkiksi valokuvin tai videoin. Tämä kannattaa tehdä niin vuokrasuhteen alkaessa kuin vuokrasuhteen aikanakin ennen lemmikin ottamista asuntoon.

Enemmän vuokralaisia, vähemmän tyhjiä kuukausia

Lemmikkien salliminen voi tuottaa vuokramarkkinoilla kilpailuedun, sillä se avaa ovet laajemmalle vuokralaiskunnalle.

”Moni lemmikin omistaja etsii pysyvää kotia, jossa myös lemmikki viihtyy. Tämä tarkoittaa vuokranantajalle usein pidempiaikaista vuokrasuhdetta ja tasaisempaa tuloa, kun kotiinsa sitoutuneet vuokralaiset eivät vaihdu”, Aarnivuo huomauttaa.

Vastuullinen vuokralainen tutustuu asuntoon ja sen ympäristöön huolellisesti ennen vuokrauspäätöstään ja arvioi, soveltuuko se kodiksi myös hänen lemmikilleen. Myös vuokranantaja voi minimoida häiriötilanteita etukäteen käymällä vuokralaisen kanssa huolellisesti läpi taloyhtiön järjestyssäännöt muun muassa hiljaisuusajoista, pihankäytöstä ja jätehuollosta.

Lisätiedot:

susanna.aarnivuo@vuokranantajat.fi (haastattelupyynnöt, soittopyynnöt)

Puhelimitse yhteys Suomen Vuokranantajien lakineuvonnan kautta, josta asiantuntijamme ohjaavat oikealle henkilölle: (09) 1667 6345.