Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja 2020 -kyselyn mukaan asuntosijoittaminen on Suomen tasa-arvoisin sijoitusmuoto. Kyselyn perusteella asuntosijoittajien sukupuolijakauma menee täysin tasan: 50 prosenttia vuokranantajista on naisia ja 50 prosenttia miehiä. Kyselystä nousee esille, että yksityisiä vuokranantajia on joka puolella Suomea ja he ovat kaikenikäisiä. Vuokranantajakyselyyn vastasi 3150 yksityistä vuokranantajaa, ja se kuvaa kattavasti suomalaisten yksityisten vuokranantajien profiilia ja toimintatapoja.

”Tyypillisesti yksityinen vuokranantaja on korkeakoulutettu, mutta noin 30 prosentilla on toisen asteen koulutus. Yksityinen vuokranantaja on keskituloinen palkansaaja tai eläkeläinen, jonka vuosittaiset ansiotulot ovat noin 50 000 euroa. Lähes 60 prosenttia vastaajista tienaa alle 50 000 euroa vuodessa. Muuta sijoitusvarallisuutta vuokranantajilla on tyypillisimmin alle 10 000 euroa”, summaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.

Yksityiset vuokranantajat ovat siis aivan tavallisia keskituloisia palkansaajia tai eläkeläisiä ja pienvuokranantajia.

”Jos haluaisi piirtää yhden kuvan suomalaisesta yksityisestä vuokranantajasta, hän olisi 53-vuotias korkeakoulutettu nainen, joka vuokraa kaksiota Vantaalla. Hän on opettaja, joka on toiminut vuokranantajana kymmenen vuotta ja hänen vuokratuottonsa on noin viisi prosenttia. Tuottoa hän ei ole tosin laskenut muutamaan vuoteen, koska hänelle on olennaisempaa pitkäaikainen toimiva vuokrasuhde ja tyytyväinen vuokralainen”, Viljamaa kuvailee.

Kuva on sikälikin osuva, että yksityinen vuokranantaja omistaa tyypillisesti 1-2 asuntoa. Kyselyyn vastanneista vuokranantajista 40 prosenttia omistaa yhden vuokra-asunnon, 50 prosenttia 2-5 asuntoa ja vain 3 prosenttia vastaajista omistaa yli 10 vuokra-asuntoa.

Myös kokemuksen pituus vuokraamisesta vaihtelee: 17 prosentilla kyselyyn vastanneista on yli 20 vuoden kokemus vuokraustoiminnasta ja 16 prosentilla on alle kaksi vuotta kokemusta. Tyypillisimmillään vuokranantajilla on 5-10 vuotta kokemusta vuokraustoiminnasta.

Mielikuva kymmeniä asuntoja omistavista, hyvin varakkaista ja vuosikymmeniä toimintaa harjoittaneista vuokranantajista koskee siis varsin pientä osaa yksityisistä vuokranantajista.

”Vuokranantajat eivät todella ole kroisoksia, vaan hyvin tavallisia keskituloisia palkansaajia tai eläkeläisiä”, Viljamaa tiivistää.

Vuokra-asunnot osaksi osakesäästötiliä – ”Kannustaisi laajentamaan sijoitustoimintaa”

Kaksi kolmasosaa yksityisistä vuokranantajista saa vuokratuloja alle 10 000 euroa. Kyselyssä yleisin vastaus vuokratuoton määrään oli 2 000-4 999 euroa, mikä onkin luonnollinen vuokratuotto yhdestä tai kahdesta vuokra-asunnosta. Mediaanivuokratulo on Verohallinnon tilastojen mukaan noin 3000 euroa vuodessa.

”Yksityinen vuokranantaja maksaa keskimääräisistä 3000 euron vuokratuloistaan lähes 1000 euroa veroja. Ei ole yllättävää, että Vuokranantaja 2020 -kyselyn perusteella pääomatuloveron keventäminen vuokratuloista on 53 prosentin mielestä keino, jolla yksityisiä vuokranantajia voisi parhaiten kannustaa sijoitustoiminnan laajentamiseen”, Viljamaa huomauttaa.

Osakesäästötili tuli voimaan tämän vuoden alusta. Osakesäästötilin idea on, että veroja maksetaan vasta, kun tililtä nostaa rahaa. Tilin sisällä voi tehdä sijoituksia ilman veroseuraamuksia.

”Asunnot pitäisi saada osaksi osakesäästötiliä tai sijoitussäästötiliä. Osakesäästötili on saanut runsaasti positiivista huomiota. Osakesäästötilin idean laajentaminen asuntosijoittamiseen toteuttaisi sijoitusmuotojen neutraalia kohtelua verotuksessa. Tällöin pitäisi tosin puhua pikemmin sijoitussäästötilistä. Hyvä mahdollisuus tähän olisi ASREK-hankkeen valmistuessa. Sähköinen osakehuoneistorekisteri antaa mahdollisuuden kehittää myös asuntosijoittamista”, Viljamaa ehdottaa.

Verotuksen keventäminen toisi lisää vuokra-asuntoja Suomeen

Vuonna 2020 yksityiset vuokranantajat maksavat noin 600 miljoonaa euroa pääomatuloveroja.

”Kun otetaan huomioon varainsiirtovero ja muut välilliset verot, voidaan perustellusti sanoa, että yksityiset vuokranantajat maksavat veroja lähes miljardilla eurolla vuosittain, jolla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluja ja tulonsiirtoja”, Viljamaa muistuttaa.

Toisaalta Viljamaa haluaa nostaa esiin keskustelua siitä, mikä on yksityisten vuokranantajien merkitys yhteiskunnassa.

”Jos vuokra-asumista verottamalla halutaan rahoittaa yhteiskuntaa, nykyinen malli on perusteltu. Toisaalta vuokra-asumisen verotus ei ole oikeudenmukainen verrattuna esimerkiksi omistusasumisen verotukseen, joka on kevyempi. Keventämällä vuokra-asumisen eli vuokratulojen verotusta kannustettaisiin vuokraustoiminnan kasvattamiseen, mikä toisi maahan lisää vuokra-asuntoja ja helpottaisi asuntotilannetta esimerkiksi suurissa kaupungeissa”, Viljamaa visioi.

Vuokratulojen verotus on tiukkaa myös verrattuna muihin sijoitusmuotoihin, Viljamaa kritisoi:
”Vuokratulot on ainoa pääomatulolaji, jossa pääomatulovero maksetaan täysimääräisesti. Muissa pääomatuloissa on jokin loivennus verokantaan, kuten osingoissa veroton osa ja metsäsijoittamisessa metsävähennys.”

”Osakesäästötilin tyyppinen ratkaisu olisi askel oikeaan suuntaan hyvässä veropolitiikassa, sijoitusmuotojen neutraalissa kohtelussa ja asumismuotojen verotuksen tasapuolisuudessa”, Viljamaa alleviivaa.

Vuokranantaja 2020 -kyselyyn osallistui 3150 vuokranantajaa ympäri Suomen.