Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingin ykkönen on jo toista kertaa peräkkäin Tampere. Myös Turku ja Vantaa pysyivät viime vuoden tapaan kärkikolmikossa. Kaupunkirankingissa arvioidaan kaupunkien houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta eri mittareilla. Vuokra-asuntojen kysynnässä on vahvoja merkkejä palautumisesta koronapandemian jälkeen, mutta kiinnostus uusien sijoitusasuntojen ostamista kohtaan on puolestaan laskussa. Heikko vuokrakehitys sekä nousevat hoito- ja korkokulut heikentävät asuntosijoittamisen kannattavuutta.

Kaupunkirankingin muuttumattoman kärkikolmikon lisäksi vertailussa menestyivät Suomen kuusi suurinta kaupunkia, jotka kaikki sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Keskisuurista kaupungeista parhaiten pärjäsi Kuopio. Uutena kärkikymmenikköön nousi Kajaani. Vertailun viimeisenä pysyi edelleen negatiivisesta väestökehityksestä kärsivä Kouvola.

”Tampereen kasvu ja kehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Koronapandemia ei näyttäisi lainkaan vaikuttaneen tuoreen ratikkakaupungin kasvutrendiin, kun taas esimerkiksi Helsingissä väestönkasvu on hidastunut voimakkaasti. Yleisesti sekä Tampereella että vertailun kakkoskaupungissa Turussa pandemian vaikutukset asuntojen vuokrakehitykseen ja markkinointiaikoihin ovat olleet hyvin maltilliset pääkaupunkiseutuun verrattuna”, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Rokkasen mukaan pidemmän aikavälin kehitystekijöiden valossa pääkaupunkiseutu on silti edelleen kiinnostava alue asuntosijoittamisen näkökulmasta, vaikka vuokrataso on ollut historiallisesti laskussa kaksi perättäistä vuosineljännestä ja asuntojen keskimääräiset markkinointiajat ovat olleet poikkeuksellisen pitkiä.

”Pääkaupunkiseudulla korkeat neliöhinnat suhteessa vuokriin tarkoittavat pienempää vuokratuottoa, mutta pitkässä juoksussa asuntojen arvokehitykseen sekä uuden vuokralaisen löytämiseen liittyy todennäköisesti vähemmän riskejä. Asuntosijoittamisessa aikajänne on tavallisesti pitkä, ja siksi lyhyen aikavälin kannattavuuden ohella keskeinen merkitys on asuntomarkkinan pidempiaikaisilla trendeillä”, Rokkanen toteaa.

Vuokralaiset palaamassa – asuntosijoittajat kaikkoamassa?

Kaupunkirankingin lisäksi Suomen Vuokranantajat on julkaissut tuoreen vuokramarkkinakatsauksen, joka on tehty yhteistyössä Vuokraovi.comin kanssa. Katsaus sisältää yleisen analyysin lisäksi tarkemmat arviot ja tilastot Suomen 26 suurimman kaupungin vuokra-asuntomarkkinoiden kehityksestä.

”Vuokramarkkina on lähtenyt palautumaan kohti normaalimpaa tilannetta poikkeuksellisten pandemiavuosien jälkeen. Markkinoille tulevien uusien kohteiden määrä on kääntynyt kevään aikana laskuun ja markkinointiajat ovat alkaneet lyhentymään; loppukeväästä ne olivat koko maassa lyhyemmät kuin viime vuonna minään ajankohtana”, sanoo liiketoimintapäällikkö Henrik Laakkonen Vuokraovi.comilta.

Samaan aikaan kun vuokra-asuntojen kysyntä on palautumassa, on ilmassa merkkejä niiden tarjonnan kasvun hiipumisesta. Vuokrien heikko kehitys sekä arviot korkojen ja hoitokulujen noususta ovat laskeneet kiinnostusta asuntosijoittamista kohtaan. Suosion kasvun taittumisesta kertovat sekä Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometri että Suomen Pankin tilastot pankkien luotonannosta. Maalis-huhtikuussa sijoitusasuntolainoja nostettiin neljännes vähemmän kuin vuosi sitten.

”Kulut ja korot nousevat PTT:n arvion mukaan lähivuosina vuokria nopeammin. Tämä luonnollisesti laskee asuntosijoittamisen kannattavuutta ja houkuttelevuutta. Sijoittajakysynnän hiipuminen yhdessä rakennusalan materiaalipulan ja kustannushaasteiden kanssa näkyy todennäköisesti asuntotuotannon hiipumisena loppuvuoden aikana. Muutaman vuoden kulutta tämä taas voi heijastua vuokra-asuntomarkkinan kiristymisenä ja vuokrien nopeampana nousuna”, arvioi Sakari Rokkanen.

Kaupunkiranking perustuu Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) laskemiin kaupunkikohtaisiin ennusteisiin asuntosijoittamisen tuottojen kehityksestä, asuntojen markkinointiaikoihin Vuokraovi.com-sivustolla sekä alueellisiin kehitystekijöihin, kuten Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrin kaupunkikohtaisiin kehitysnäkymiin. Vertailussa on mukana yhteensä 27 kaupunkia, joille PTT on laskenut huoneistotyypeittäin ennusteet vuosien 2022–2025 keskimääräiselle vuosittaiselle arvonnousulle ja vuokratuotolle ennen veroja.