Vuokranantajakysely 2020

Suomen Vuokranantajat ry:n tekemä laaja kyselytutkimus selvittää vuosittain suomalaisten vuokranantajien toimintatapoja ja näkemyksiä vuokra-asuntomarkkinoista. Yksityiset vuokranantajat ovat merkittävä toimijajoukko vuokramarkkinoilla, ja heidän omistuksessaan on kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Asuntosijoittaminen on tasa-arvoinen sijoitusmuoto.
Kyselyyn vastasi 1554 (50 %) naista ja 1560 (50 %) miestä.

Yksityinen vuokranantaja vuokraa keskimäärin 1,5 asuntoa.
Kaksi kolmasosaa (65 %) vastaajista omistaa 1-2 vuokra-asuntoa. Vajaa kolmannes (32 %) omistaa 3-10 asuntoa, ja 3 prosenttia omistaa yli 10 vuokra-asuntoa. Tyypillisesti yksityinen vuokranantaja ansaitsee 2000-5000 euroa.

Vuokranantajat ovat keskituloisia ja kaiken ikäisiä.
Noin 55 prosenttia ilmoittaa ansiotuloikseen alle 50 000 €/vuosi. 17 prosenttia vastaajista on alle 40-vuotiaita.

Vuokralla olevien asuntojen määrä

Pitkäaikaisia vuokrasuhteita suositaan
52 % käyttää sopimusta, jossa vuokralainen on sitoutettu asuntoon vähintään vuodeksi. 43 % käyttää toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta jossa vuokralaisen irtisanomisaikaa ei ole siirretty. Täysin määräaikaisia sopimuksia käyttää vain neljä ja puoli prosenttia yksityisistä vuokranantajista.

Vakuutena käytetään 1-2 kk vuokraa
81 % vastaajista käyttää rahavakuutta. 60 prosenttia vastaajista käyttää kahden kuukauden vakuutta sopimuksissaan. Vajaa kolmannes (30%) pyytää noin yhden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden. /8 prosenttia yksityisistä vuokranantajista on palauttanut vakuuden viimeisen vuoden aikana täysimääräisesti. Vakuuden pidättäminen on tyypillisimmin johtunut maksamattomista vuokrista, korjauskuluista tai siivouksen laiminlyönnistä.

Vuokrankorotusperuste löytyy useimmista sopimuksista
Vuokrankorotusperuste on usein elinkustannusindeksi (36 %).  Prosentuaalista korotusperustetta käyttää noin joka kolmas (32 %), mutta myös ilman korotusperustetta tehtyjä sopimuksia on vielä kuudella prosentilla vastanneista.

Vuokrankorotuksen tekee vuosittain vain joka neljäs
72 prosenttia vastaajista ei korota vuokraa joka vuosi. 22 prosenttia kertoo tekevänsä korotuksen joka vuosi. 5 % kertoo, ettei korota vuokraa lainkaan.

Pyydetty vakuuden määrä

Vuokran korottaminen

Vuokrasuhteet ovat pitkiä
Enemmistö vastaajista ilmoittaa vuokrasuhteiden kestävän keskimäärin  kahdesta viiteen vuotta, ja joka kymmenes (11%) vuokralainen asuu asunnossa yli viisi vuotta. Alle vuoden vuokrasuhteita raportoitiin vain reilu viisi prosenttia.

Taloudellinen vakaus ja pitkä vuokrasuhde toiveissa
Kysyttäessä kolmea tärkeintä kriteeriä vuokralaiskandidaatille esiin nousivat vuokralaisen  taloudellinen vakaus ja pitkä asumistavoite. Eniten mainintoja sai ” ei ole luottohäiriömerkintojä” (71%) ja että vuokralaisella on säännölliset tulot (58 %). Huomattavaa on, että puolet vastaajista (49 %) nostaa tärkeäksi kriteeriksi vuokralaisen tavoitteen asua asunnossa pitkään. Vuokralaiskandidaatin työpaikan nosti kolmen kärkeen 40 % ja opiskelupaikan 19 % vastaajista. Lemmikkieläimet ei ole oleellinen  kriteeri, sillä vain 14 % nosti sen kolmen tärkeimmän  joukkoon.

Vuokra-asuntoilmoitus tehdään sähköisesti
Kolme neljästä (75 %) etsii vuokralaisen sähköisten kanavien kautta. Vuokravälityssivustoja käyttää yli puolet vastanneista. Vain 84 prosenttia tarkistaa vuokralaisehdokkaan henkilöllisyyden aina, ja yli puolet ei tarkista vuokralaisehdokkaan tuloja lainkaan.  Luottotietojen tarkastaminen on hyvin yleistä (80 % aina, 14% tapauskohtaisesti).

Vuokralaisiin halutaan pitää yhteyttä
Liki kaikki (90 %) pitävät yhteyttä vuokralaisiin kerran vuodessa tai useammin. Yhteydenpito tapahtuu sähköpostin (38 %), tekstiviestien (20 %), puhelimen (16 %) ja yhä enemmän sosiaalisen median (17 %) välityksellä.  Yhteydenpito on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt, kuten on myös vuokranantajien asiakaspalveluasenne.

Vuokra-asunnossa vieraillaan tarvittaessa
Puolet (46 %) vierailee vuokra-asunnossa vuosittain kerran tai useammin, puolet (54 %) ei käy paikalla joka vuosi.

Majoitussivustojen käyttö on vähäistä
95 prosenttia vastaajista ei ole tarjonnut vuokra-asuntoa majoitussivustoilla (esim. AirBnb tai Booking.com). 99 %, kertoo, ettei heidän tietääkseen myöskään vuokralainen ole vuokrannut asuntoa eteenpäin palvelun kautta.

Vuokrasuhteen pituus

Tärkeimmät kriteerit vuokralaisvalinnassa

1. Ei luottohäiriömerkintöjä
2. Säännölliset tulot 
3. Vuokralaisen tavoite asua asunnossa pitkään 
4. Tuntuu luotettavalta
5. Vuokralaisella on työpaikka
6. Asunto sopii vuokralaisen elämäntilanteeseen
7. Vuokralaisella on opiskelupaikka
8. Ei tupakoi
9. Ei lemmikkieläimiä
10. Suositus edelliseltä vuokranantajalta

Vuokrasuhteen purkaminen johtuu yleisimmin vuokranmaksun laiminlyönnistä
8 % vuokranantajista on joutunut purkamaan vuokrasopimuksen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kaksi kolmasosaa vuokrasopimuksen purkamisista johtuu maksamattomista vuokrista. Seuraavaksi yleisimmät ovat häiritsevä elämä (30 %) ja huoneiston huono hoito (17 %), joista molempien osuus on hieman kasvanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Keskimäärin vuokranantajat ovat ryhtyneet toimiin, kun kahden kuukauden vuokrat ovat olleet maksamatta (53 %).

Vain harva on turvautunut häätöön
Häätöön on viimeisen 12 kuukauden aikana joutunut turvautumaan vain 4 prosenttia vastaajista. Prosessin nopeudessa on tapahtunut hieman kohentumista vuokranantajan näkökulmasta: kaikki häädöt on saatu tehtyä alle vuodessa. Kolmasosa (30%) häätöprosesseista on kestänyt yli neljä kuukautta, reilu neljännes (27 %) 2-3 kuukautta ja vain kolmasosa (30 %) on selvinnyt prosessista alle kahdessa kuukaudessa. Häätöprosessia pitää edelleen nopeuttaa etenkin selvissä tapauksissa.

Häätöprosessin kesto

Pääomatuloveron keventäminen lisäisi asuntotarjontaa 53 % vastaajista harkitsisi uuden sijoitusasunnon hankintaa, mikäli pääomatuloveroa kevennettäisiin. Pääomatuloveroa on kiristetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana: alle 30 000 euron tuloista maksetaan 30 % veroa ja sen ylittävältä osalta 34 %. 15 % laajentaisi toimintaansa, jos kohteita olisi paremmin saatavilla. Huoneenvuokralain päivittämistä vuokranantajamyönteisemmäksi pitää tärkeimpänä vain 11 %. Perintöveron huojennus sai myös mainintoja (9 %).

Kannattavaa turvaa tulevaisuudelle
Vastaajia pyydettiin nimeämään ”1-2 tärkeintä syytä miksi aloit toimia vuokranantajana”. Eläkepäiviä varten säästää 46 % ja asuntosijoittamista pitää kannattavana 42 %. Viidennes (19 %) jätti ensiasuntonsa sijoitusasunnoksi ja noin joka kymmenes on perinyt sijoitusasunnon. Lisäksi mainittiin halu tarjota vuokralaiselle koti ja että vastaaja kokee vuokranantajuuden yhteiskunnallisesti tärkeäksi (11 %).

Bruttovuokratuotto on yleisimmin 3-7 prosentin välillä
Vuokratuotot ovat maltillisia verrattuna esimerkiksi pörssiosakkeiden keskimääräiseen tuottoon. 57 % ilmoittaa bruttovuokratuottonsa sijoittuvan välille 3-7 %.

Oikeusturva ja vuokralaisen löytyminen huolettavat
Vuokranantajana toimimisessa haastaviksi asioiksi koetaan vuokranantajan oikeusturva, tyhjien kuukausien välttäminen, mahdolliset vahingot asunnossa ja niihin varautuminen sekä uuden vuokralaisen löytyminen.

Asumistuki ei näyttele suurta roolia vuokralaisvalinnassa
Yksityisistä vuokranantajista hieman alle puolet (47 %) vastaa, että vuokralainen tai joku vuokralaisista saa asumistukea. Osuus on laskenutt hieman vuodesta 2019 (48 %). Noin neljännes (23 %) vastaa, ettei kukaan saa tukea ja noin kolmannes (29 %)  vastanneista ei tiedä, saako vuokralainen tukea vai ei.

Juuri nyt haastavinta on uuden hyvän asunnon löytäminen
Uuden sijoitusasunnon löytäminen koetaan nyt haastavaksi. Myös mahdolliset rakennusvirheet mietityttävät isoa osaa asuntosijoittajista. Myös asuntojen hintojen tuleva kehitys huolettaa osaa vuokranantajista.

Suomen Vuokranantajat ry on asuntosijoittajan tärkein tiedon ja tuen lähde
Suomen Vuokranantajien apuun järjestönä luotetaan (94 %). Tietoa löydetään myös Internetistä (61 %), tuttavilta (32 %) ja mediasta (22 %).

Mikä saisi sinut harkitsemaan sijoitustoiminnan laajentamista?

Bruttovuokratuotto keskimäärin (tuotto ennen veroja)

Tärkeimmät tiedonlähteet asuntosijoittajalle

1. Suomen Vuokranantajat ry
2. Internet
3. Perhe ja tuttavat
4. Media
5. Sosiaalinen media
6. Pankki

Maltillisesti lainaa
Velkavipua käytetään maltillisesti. Lähes kahdella kolmasosalla (62 %) vastaajista on omaa sijoitusasuntolainaa sekä taloyhtiölainaa yhteensä alle 50 % suhteessa sijoitusasuntojen markkina-arvoon.

Taloyhtiölainat vähäisiä
Kahdella kolmasosalla (66 %) ei ole lainkaan uudiskohteisiin kohdistuvaa taloyhtiölainaa. Muutenkin uudiskohteisiin taloyhtiölainoja on yksityisillä vuokranantajilla hyvin maltillisesti – vain 12 % vastaajista ilmoittaa uudiskohteiden taloyhtiölainamääräksi yli 100 000 euroa.

Sijoittajaosakkaita taloyhtiöissä kohtuullisesti

Joka viides (19 %) vastaaja sanoo, että heidän taloyhtiöissään sijoittajaosakkaita on puolet tai enemmän. Selvästi alle puolet sijoittajia on 38 %: n taloyhtiöissä. 44 % vastaajista ei tiedä, paljonko heidän taloyhtiöissään on sijoittajaosakkaita.

Vuokratulojen verotusta pitäisi kehittää
Noin puolet vastaajista (48 %) on sitä mieltä, että molempia pääomatuloveron prosentteja (34 % ja 30 %) pitää laskea. Suosiota saivat myös kaavamainen (esim. 15 %) vähennys vuokratuloista ja perusvähennys (esim. 1000 €) vuokratuloista. Myös kaikkien pääomatulojen progression lisääminen ja pääomatulojen perusvähennys (esim. 1000 €) saivat kannatusta vastaajien keskuudessa.

Korkojen nousuun on varauduttu
Yli kolmannes sanoo, että heidän kassavirtansa kestää korkojen merkittävän nousun ja/tai että he ovat säästäneet puskuria. Joka kuudennella vastaajalla (16 %)  ei ole lainkaan lainaa  ja noin 20 % käyttää korkosuojausta tai kiinteää korkoa. Vajaa neljännes (24 %) ei ole varautunut korkojen nousuun. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto.

Kuinka monta prosenttia lainaa suhteessa asuntojen markkina-arvoon

Kuinka paljon omaa lainaa yhtä vuokra-asuntoa kohden