Suomen Vuokranantajat julkaisee yhteistyössä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kanssa vuosittain vuokratuottotutkimuksen, jossa ennustetaan vuokratuoton ja asuntojen arvon kehitystä yhteensä 24 kaupungissa. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.
Vuokratuoton ja hintojen kehityksen ohella alueellisten kehitystekijöiden muutokset vaikuttavat alueiden kiinnostavuuteen asuntosijoittajan näkökulmasta. Siksi osana tutkimusta julkaistaan myös Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking, jossa vuokra- ja hintakehityksen lisäksi huomioidaan muita vuokramarkkinoiden kehitystekijöitä.
Osa tutkimuksesta sekä kaupunkiranking on avoimesti kaikkien saatavilla, mutta yksityiskohtaiset tiedot on tarkoitettu vain Suomen Vuokranantajien jäsenille.
Tuottotutkimus 2022
Tuottotutkimus ja Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking
Tuottotutkimus on Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimukselta (PTT) tilaama asuntosijoittamisen kaupunkikohtainen tuottoennuste. Tutkimuksessa ennustetaan kaupungeittain ja huoneistotyypeittäin keskimääräistä vuosittaista arvonnousua ja vuokratuottoa ennen veroja vuosina 2022–2025. Ennusteet on laskettu tutkimuksessa yhteensä 27 kaupungista. Suuremmista kaupungeista ennusteet on laskettu myös Tilastokeskuksen aluejaon mukaisilta alueilta.
Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking perustuu Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) laskemiin kaupunkikohtaisiin ennusteisiin asuntosijoittamisen tuottojen kehityksestä, asuntojen markkinointiaikoihin Vuokraovi.com-sivustolla sekä alueellisiin kehitystekijöihin, kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrin kaupunkikohtaisiin kehitysnäkymiin. Vertailussa on mukana kaikki 27 kaupunkia, joille PTT on laskenut tuottoennusteet. Rankingin pisteytysmalli uudistui vuonna 2021, joten tämän vuoden rankingin tulokset eivät ole vertailukelpoisia tätä aiempien vuosien vertailuihin.
Suomen Vuokranantajien jäsenenä pääset tutustumaan tuottotutkimukseen kirjautumalla jäsensivuille. Löydät tämän sivun lopusta tarkempien materiaalien latauslinkit. Materiaaleja voi tiedustella myös mediakäyttöön.
Lisätietoja kyselystä ja mediayhteydenotot
Sakari Rokkanen
ekonomisti, Suomen Vuokranantajat ry
sakari.rokkanen@vuokranantajat.fi
+358 40 7625340
Tampere edelleen asuntosijoittajien ykköskaupunki
Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingin ykköskaupunki on jo toista kertaa peräkkäin Tampere. Myös Turku ja Vantaa pysyivät viime vuoden tapaan kärkikolmikossa. Kaupunkirankingin muuttumattoman kärkikolmikon lisäksi vertailussa menestyivät Suomen kuusi suurinta kaupunkia, jotka kaikki sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Keskisuurista kaupungeista parhaiten pärjäsi Kuopio. Uutena kärkikymmenikköön nousi Kajaani. Vertailun viimeisenä pysyi edelleen negatiivisesta väestökehityksestä kärsivä Kouvola.
Kuinka uudistettu ranking on toteutettu?
Kaupunkirankingissa arvioidaan kaupunkien houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta eri mittareilla. Asuntosijoittamisen kannattavuutta voidaan tarkentaa huomioimalla tuottoarvioiden lisäksi kaupunkikohtaisia erityispiirteitä, kuten esimerkiksi markkinointiajat ja väestönkehitys. Korkeampi vuokratuotto vaatii usein suurempaa riskiä. Taantuvilla alueilla on usein hyvä vuokratuotto, mutta vaarana voi olla sijoituksen arvonlasku sekä riski tyhjistä kuukausista.
Ranking-listaukseen vaikuttavat tekijät:
Vuokrakehitys, 6v ka. kasvu (paino 33%), Tilastokeskus
Arvonnousu, 5v ka. kasvu, Tilastokeskus
Vuokratuotto, 6v ka. kasvu
Markkinointiaika, 2015-2021 ka., Vuokraovi.com
Väestönkasvu, 10v väestöennuste 2022-2031 (painoarvo 33%) , Tilastokeskus
Vuokralla asuvat, osuus vuonna 2020 (painoarvo 33%) , Tilastokeskus
Kehitysnäkymät, Vuokranantajien barometri kevät 2022 (painoarvo 33%), Vuokranantajat
Osatekijäkohtainen aineisto noudattaa kutakuinkin normaalijakaumaa, jolloin suurin osa havainnoista on lähellä keskiarvoa. Kaupungit saavat pisteitä kustakin osatekijästä sen mukaan, miten kaupungin saama arvo asettuu jakaumalle. Kunkin kaupungin pisteet määräytyvät vastaavan jakauman kertymäfunktiolta.
Jokaisen osatekijän suhteen kaupunki voi saada pisteitä välillä 0–1. Aineisto määrää sen, kuinka paljon hajontaa pisteissä on eri osatekijöiden kohdalla. Moni kaupunki saa pisteitä lähellä keskiarvoa (0.5) ja harvempi kaupunki taas pisteitä lähellä minimi- ja maksimipisteitä (0 ja 1).
Esimerkki: Viidessä eri kaupungissa arvonnousu on ollut 0,1, 2, 3 ja 4 prosenttia. Tällöin kaupungit olisivat saaneet 0,10; 0,26; 0,5; 0,74 ja 0,9 pistettä.
Kaupungin saamat kokonaispisteet koostuvat osatekijöistä (7 kpl) saatavien pisteiden summana. Alla olevassa kuvaajassa on eritelty kaupunkirangin pisteet osatekijöittäin. Lisäksi erilliseen taulukkoon on aseteltu kaupungit kaikkien osatekijöiden mukaan järjestykseen.
Kaupunkien-sijoitus-muuttujittain