Tiedätkö, kuka vastaa sijoitusasuntosi taloyhtiön turvallisuudesta? Onko se viranomainen, huoltoyhtiö, isännöitsijä – vai se kuuluisa ”joku”? Vastaus on hämmästyttävän yksinkertainen: asunto-osakeyhtiön turvallisuudesta vastaa kiinteistön omistaja, käytännössä siis taloyhtiön hallitus.

Turvallisuus taloyhtiössä tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Rakennuksen tulee täyttää asumisterveydelle asetetut vaatimukset, talotekniikan tulee olla asianmukaisesti asennettu ja huollettu, järjestyssäännöt määräävät yhteiselämän sujuvuudesta ja niin edelleen. ”Kovaa turvallisuutta” edustavat sitten paloturvallisuutta ja poikkeusoloihin varautumista koskevat määräykset.

Ukrainan sodan syttymisen jälkeen suomalaisissa taloyhtiöissä koettiin valtava innostus väestönsuojien kunnostamiseen. Vuosikymmenten naureskelu pommisuojille ja ”mitenköhän tämäkin kellari saadaan tyhjäksi 72 tunnissa” vaihtui kuin yhdessä yössä vakavuudeksi: jos Ukrainassa soditaan, sama voi tapahtua myös meillä.

Markkinataloudessa kysyntä loi tietenkin tarjontaa. Väestönsuojien tarkastuksia tarjosivat monenkirjavat yrittäjät, eivätkä taloyhtiöt aina tienneet, mitä todellisuudessa ostivat. Katsellaanko nyt vain vähän kellarinnurkkia vai tehdäänkö tiiveyskoe, jota varten tarvitaankin vähän enemmän toimenpiteitä? Vanhaan hyvään aikaan jokaiseen taloyhtiöön tuli nimetä erikseen väestönsuojanhoitaja, jonka tehtäviin kuului muun muassa kerran vuoteen käydä koettamassa, ovatko varusteet yhä toimintakunnossa. Nimetty taloyhtiössä asuva vastuuhenkilö olisi yhä tarpeen, sillä tosipaikan tullen väestönsuojan käyttökuntoon laittaminen on yhtiön omalla vastuulla.

Myös pelastussuunnitelman laadinnassa paras tietämys löytyy taloyhtiön sisältä. Suunnitelman voi toki ostaa ulkopuoliselta yritykseltä, mutta kaupallinen toimija ei voi yksin tietää ja tuntea juuri tämän kyseisen yhtiön vaaranpaikkoja: että ykköskerroksen Pirkko ei pääse omin avuin asunnostaan ulos, pihan puolen rappuset ovat liukkaat ja talvella lapset leikkivät parkkipaikan viereisessä lumikasassa.

Taloyhtiön turvallisuuden dokumentit ja tarkastukset ovat lopulta varsin yksinkertaisia asioita, jotka perehtynyt maallikko voi hyvin hoitaa. Tarvitaan vain hieman innostusta ja koulutusta. Jos sitä ei kerta kaikkiaan löydy, voi kaupallisen toimijan ottaa avuksi. Silloinkin taloyhtiön väen tulee olla tiiviisti työssä mukana. Muutoin lopputuloksena voi pahimmillaan olla kopio naapuritalon pelastussuunnitelmasta, vaikka siellä olosuhteet olisivat tyystin toisenlaiset.

Yksityiset vuokranantajat ovat hyvin edustettuina sijoitusasuntojensa taloyhtiöiden hallituksissa. Siellä on oikea paikka vaikuttaa asioihin ja pitää huolta sijoitusasunnon arvosta – ja turvallisuudesta.

Mirva Brola
Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja.

Suomen Vuokranantajien jäsenenä pääset tilaamaan Suomen Kiinteistölehden edulliseen jäsenetuhintaan. Lue lisää tarjouksesta: https://kiinteistomedia.fi/tuote/suomen-kiinteistolehti-printtidigi-sva-kestotilaus