Tässä blogisarjassa esitellään Suomen Vuokranantajien kuntavaaliteemoja hieman laajemmin. Kuntavaalit järjestetään 13.4. jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen Vuokranantajien kuntavaalitavoitteisiin voit käydä kokonaisuudessaan tutustumassa täältä sekä vaaleissa ehdolla oleviin vuokranantajaehdokkaisiin täältä.
Viimeisen reilun vuoden ajan ympäristöministeriö on valmistellut uutta lyhytaikaisen vuokrauksen lainsäädäntöä. Samassa yhteydessä on käyty myös paljon aktiivista keskustelua aiheen ympärillä. Lakiluonnos tulevaksi lainsäädännöksi on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Mitä tämä sitten pitää sisällään, ja ennen kaikkea, miksi tällä on niin paljon merkitystä kuntavaaleihin liittyen?
Uudessa luonnoksessa määritellään kaikki yli neljän viikon mittaiset vuokrausjaksot normaaliksi asumiseksi. Tätä lyhyemmissä jaksoissa omaa vakituisessa käytössä olevaa asuntoaan saisi vuokrata ilman rajoituksia. Muuta kuin omaa vakituisessa käytössä olevaa asuntoa saisi sen sijaan vuokrata lyhytaikaisesti maksimissaan 90 vuorokauden ajan vuodessa. Kunnat voisi kuitenkin joustaa tästä rajoituksesta maksimissaan 180 vuorokauteen asti. Lakiluonnokseen voit tutustua tarkemmin aiemmasta tiedotteestamme, mutta merkittävässä roolissa lakiehdotusta on kuntien mahdollisuus joustaa mahdollisesta tulevasta lyhytvuokrauksen vuorokausirajoituksesta.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että tulevat kuntapäättäjät voisi päättää rajoittaa lyhytaikaista vuokrausta löyhemmin, kuin lainsäädännössä määritettäisiin. Tämä tarjoaa siis päättäjille mahdollisuuden tukea kunnan elinvoimaa ja vetovoimaa mahdollistamalla lyhytaikainen vuokraus valtakunnallista sääntelyä laajemmin.
Mitä hyötyä tästä sitten olisi? Merkittävimmät syyt käyttää lyhytaikaista vuokrausta ovat matkailun tarpeet, vierailu perheenjäsenten tai sukulaisten luona sekä työnteon tarpeet. Verianin toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 13 % suomalaisista on käyttänyt lyhytaikaista vuokrausta varta vasten työnteon tarpeisiin, mikä on arviolta 100 000 suomalaista. Moni paikallinen yritys elääkin juuri sesonkiluonteisesta keikkatyövoimasta, jonka saatavuudessa ja saavutettavuudessa lyhytaikainen vuokraus on tärkeä tekijä.
Myös merkittävien hankkeiden onnistumisen takeena on työvoiman hyvä ja joustava liikkuvuus. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat ympäri Suomen suunnitellut datakeskushankkeet, jotka vaativat valtavan määrän erilaista työvoimaa paikkakunnalle pelkästään toteutuakseen.
Eikä työvoiman tarve missään nimessä pääty hankkeen toteutus- tai rakennusvaiheeseen, vaan osaajia ja tekijöitä tarvitaan myös normaalin toiminnan pyörittämiseksi. Työn monipaikkaisuus ja eri mittaiset työjaksot toisella paikkakunnalla ovat mitä suurimmissa määrin tätä päivää. Järkevää, eteenpäin katsovaa ja pitkäjänteistä paikallispolitiikkaa onkin siis se, että elinkeinotoiminnalle mieluummin avataan ovia kuin suljetaan niitä. Toivottavasti tulevat kuntapäättäjät pitävätkin tämän mielessä, kun tulevalla valtuustokaudella näistä mahdollisuuksista tullaan erilaisissa yhteyksistä päättämään.
