
Ympäristöministeriö on julkaissut uuden ehdotuksensa lyhytaikaista vuokrausta koskevaksi lainsäädännöksi. Suomen Vuokranantajien mukaan myönteistä ehdotuksessa on erityisesti lainsäädännön selkiytyminen sekä vähintään neljän viikon pituisen vuokrauksen rinnastaminen normaaliin asumiseen. Ehdotukseen kirjattu 90 vuorokauden raja muun kuin oman vakituisen asunnon lyhytaikaiselle vuokraukselle on kuitenkin liian lyhyt. Kunnille olisi myös tullut antaa laajempi harkintavalta sallia lyhytvuokraus omalla alueellaan.
”Lakiluonnoksen eteneminen on merkittävä askel oikeaan suuntaan, jotta lyhytaikaisen vuokrauksen edellytykset saadaan varmistettua. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei tunnista lyhytvuokrausta lainkaan, ja epäselvä oikeustila on kestämätön kaikkien toimijoiden kannalta.” sanoo Suomen Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah.
Suomen Vuokranantajat kiittää, että esitetyssä lainsäädännössä kaikki vähintään neljän viikon mittaiset vuokrausjaksot ovat aina normaalia asumista. Lyhytaikaisempia asumisen mahdollisuuksia tarvitaan niin sesonkitöiden kuin vaikkapa remonttievakkoasumisen mahdollistamiseen, ja muun muassa näihin tarpeisiin uusi lainsäädäntö tarjoaa merkittävää helpotusta.
Tämän lisäksi muuta kuin omassa vakituisessa käytössä olevaa asuntoa saisi jatkossa vuokrata lyhytaikaisesti maksimissaan 90 vuorokauden ajan vuodessa. Kunnat voisivat omalla päätöksellään joustaa tästä rajoituksesta siten, että asuntoa voisi vuokrata vuodessa 180 päivän ajan. Omaa vakituisessa käytössä olevaa asuntoa saisi tulevaisuudessakin vuokrata alle neljän viikon ajanjaksoissa rajoituksetta.
Lakiluonnos parannus nykytilaan, lausuntokierrokselle jää myös korjattavaa
Suomen Vuokranantajien mukaan kunnille jätettävä harkintavalta on tärkeä osa kokonaisuutta, jotta alueiden erilaiset tarpeet voidaan huomioida paikallisesti.
”Parempi malli olisi kuitenkin ollut sellainen, jossa kunta voisi halutessaan rajata lyhytvuokrausta laissa säädettyyn vuorokausirajaan. Nyt tarpeettoman rajauksen poistaminen aiheuttaa monissa kunnissa ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Erityisesti muuttotappioalueilla lyhytaikainen vuokraus voi tarjota kaivatun piristysruiskeen koko alueelle. Kunnille pitäisi antaa mahdollisuus halutessaan poistaa vuorokausirajoitus kokonaan”, Ahsanullah kommentoi.
”Lisäksi 120 päivän raja olisi turvannut lyhytvuokrauksen edellytyksiä selvästi 90 päivää paremmin. On oletettavaa, että nyt esitetty 90 vuorokauden raja tulee kaventamaan merkittävissä määrin lyhytaikaisen vuokraustoiminnan tarjontaa ja vaikeuttamaan alan toimintaedellytyksiä sekä esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta”, hän sanoo.
Suomen Vuokranantajien Verianilla teettämän kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen on yöpynyt lyhytaikaisvuokralla kotimaassa, ja arviolta lähes 100 000 suomalaista on hyödyntänyt lyhytvuokrausta työnteon tarpeisiin. Ilmiön yleisyydestä huolimatta häiriöitä on omassa taloyhtiössään tai naapurustossaan kokenut vain harva.
”On selvää, että asumisrauha taloyhtiöissä on turvattava, mutta se onnistuu parhaiten antamalla taloyhtiöille asunto-osakeyhtiölaissa tehokkaat mahdollisuudet puuttua häiriötilanteisiin. Joka tapauksessa tärkeintä on nyt saada asiaa selkeyttävä lainsäädäntö voimaan mahdollisimman pian”, toteaa Ahsanullah.
