”Mutta hetkinen, eihän euriborit edes laskeneet, vaikka korkoja laskettiin?” Aivan. Euroopan keskuspankki (EKP) päätti kokouksessaan (6.6) laskea ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikön verran. Tätä edeltävänä päivänä (5.6) yleisin sijoitusasuntolainojen viitekorko eli euribor 12 kk noteerattiin 3,690 prosenttiin. Kokousta seuraavana päivänä (7.6) korko noteerattiin 3,701 prosenttiin. Laskun sijasta siis nousua. Kuka minua huijasi?
Markkina pelaa pää ylhäällä ja inflaatio on keskushyökkääjä
Rahoitusmarkkinat olivat jo ennakoineet korkojen laskun, eli se oli jo hinnoiteltu euribor-korkoihin. EKP:n päätös laskea korkoja ei siis tuonut välitöntä laskua euribor-koroissa, koska markkinat reagoivat yleensä odotuksiin eikä niinkään itse tapahtumiin, paitsi jos tapahtumat yllättävät. Rahoitusmarkkinat elävät siis pitkälti tulevaisuudessa, enemmänkin kuin tässä hetkessä.
Markkinat siis toisin sanoen osasivat syöttää oikeaan paikkaan koronlaskun suhteen, mutta inflaation osalta syötti osui luistimiin. EKP korotti inflaatioennusteitaan vuosille 2024 (2,3 % –> 2,5 %) ja 2025 (2,0 % –> 2,2 %), mikä yllätti markkinat. Tämä lisäsi huolia siitä, että korkoja ei lasketa merkittävästi lähitulevaisuudessa, mikä puolestaan nosti euribor-korkoja. Heinäkuun (8.7) kokouksen koronlaskuodotukset lähes poistuivat ja lokakuun laskun todennäköisyydet laskivat.
Mutta koska inflaatio on keskushyökkääjä, voi se muuttaa peliä hyvinkin nopeasti. Mikäli inflaatioennusteet yllätetään EKP:n ennusteisiin nähden alasuuntaisesti, on todennäköistä, että pää ylhäällä pelaavan markkinan euriborit laskevat. Ja päinvastoin.
Viestintä vaikuttaa valtavasti
Koronlasku oli erittäin vahvasti viestitty markkinoille. Yksittäisten EKP:n jäsenten kommentit olivat hyvinkin vahvoja ennen kokousta, ja ennakoivat koronlaskuja. On toki aiheellista kysyä, onko EKP:n jäsenten järkevä viestiä markkinoille näinkin vahvasti? Viime aikoina on muisteltu, että entisen pääjohtajan, Mario Draghin, aikana näin ei tehty. Mikäli näin vahvan viestinnän jälkeen EKP olisi toiminut vastoin sen viestintää, olisi se ollut kova isku viestinnän uskottavuudelle.
Tämä lasku olisi siis vahvasti viestitty. Mutta viestintä tulevaisuudesta jätettiin roikkumaan ilmaan. EKP korosti, että korkopäätökset tullaan tekemään kokous kokoukselta, eikä EKP tule sitoutumaan mihinkään ennalta määriteltyyn korkopolkuun. EKP katsoo talousennusteita sekä inflaatiota ja on siis ”datariippuvainen”.
Keskuspankki syöttää yleensä sinne, minne näyttääkin syöttävänsä
Todettakoon kuitenkin se, että vaikka euriborit eivät heti tipahda korkojen laskun tahtiin, noudattavat euriborit kuitenkin pitkälti talletuskorkojen lasku- ja nousu-uraa. Eli siltä osin kokouksia kannattaa kyllä seurata.
Ja vaikka blogissa on kenties hieman varovainen ilmapiiri, niin siitä huolimatta korkojen lasku on merkittävä käänne. EKP ei halua jojoilla eli laskea ja nostaa korkoja vuorotellen, vaan korkojen lasku viittaa kyllä tuleviin laskuihin. Tämä kesäkuinen korkojen lasku on siis todennäköisesti merkki siitä, että EKP on ottanut käyttöön korkoja laskevan linjan.
EKP:n tulisi siis tämän myötä olla vakuuttunut, että inflaatio on laskemassa. EKP viestii kuitenkin olevansa vahvasti datariippuvainen, ja seuraava merkittävä ajankohta on syyskuu, jolloin julkaistaan uudet inflaatioennusteet. Syyskuun kokous on siis todennäköisesti seuraava hetki, jolloin korkoja voitaisiin kenties ja mahdollisesti laskea.
Korkokokousten dynamiikasta tuleviin luottamuslukuihin
Blogin tarkoitus ei ole ennustaa korkojen kehitystä, vaan tuoda esille paljon uutisoitujen korkokokousten dynamiikkaa. Koronlaskuihin liittyen pidän seuraavana mielenkiintoisena päivänä juhannusviikon jälkeistä torstaita (27.6), jolloin julkaistaan Suomen luottamuslukuja. Jotta asuntomarkkina lähtisi toipumaan, olisi myös luottamuksen asuntokauppaan toivuttava. On uutisoitu paljon, että korkojen lasku on merkittävä psykologinen tekijä, joka lisää luottamusta. Olen itse hieman skeptinen tulevien luottamuslukujen suhteen, mutta jäädään mielenkiinnolla seuraamaan. Sillä välin – onnistunutta juhannusta!
