Suomessa tulee Ulosottolaitoksen tilastojen mukaan vireille vuosittain keskimäärin 7 000 häätöasiaa. ARAn tuoreen selvityksen mukaan keskimääräinen häätöprosessi voi kestää jopa 8,5 kuukautta kokonaiskustannuksen noustessa 10 600 euroon. 

Yksi tyypillisimmistä häädön syistä on muiden asumisrauhaa loukkaavan häiritsevän elämän viettäminen – olipa häiriöitä aiheuttava sitten osakasasukas tai hänen vuokralaisensa. Aihe puhututtaa lähes päivittäin myös Suomen Vuokranantajien lakineuvonnassa. Ongelmana on kokemusteni mukaan usein se, että häiriöiden näyttäminen toteen on haastavaa, mikä hankaloittaa häiriötilanteisiin puuttumista. Perinteinen tapaus on sellainen, että yksi asukas ilmoittaa häiriöistä, mutta muut eivät välttämättä uskalla puuttua asiaan.   

Lakimuutosta kaivataan 

Häiritsevän elämän näyttäminen toteen oikeudessa edellyttää pääasiassa henkilötodistelua. Mitä useampi todistaja häiriöille löytyy, sitä vahvempaa näyttö myös yleensä on. Yleensä todistajat löytyvät isännöitsijän kautta häiriöilmoitusten tekijöistä, mutta joskus heitä joudutaan etsimään haastattelemalla naapureita. Ilman todistajia, jotka uskaltavat kertoa häiriökokemuksistaan, häiriöiden näyttäminen toteen on vaikeaa. 

Häiriöihin puuttumista helpottaisi, jos poliisi olisi velvollinen luovuttamaan huoneistossa käyntiään koskevan raportin asunnon omistavalle vuokranantajalle ja taloyhtiölle sekä tulemaan tarvittaessa todistajaksi oikeuteen. Apulaisoikeusasiamies on kuitenkin katsonut 30.9.2011 antamassaan päätöksessä, ettei tietoja voida antaa vuokranantajalle tai taloyhtiölle, joita ei katsota asianosaisiksi. Tilanteen ratkaiseminen vaatii pikaisesti lakimuutosta, ja rämä tarve on onneksi tunnistettu 20.6.2023 julkaistussa hallitusohjelmassa: ”Helpotetaan taloyhtiön häiriötilanteisiin puuttumista ja asuntojen hallintaanottoa.” 

Riittääkö yksi varoitus? 

Purkaminen on äärimmäinen keino päättää vuokrasuhde, koska se päättää sopimuksen välittömästi. Pääsääntönä laissa on, että vuokralaiselle on annettava varoitus ennen kuin vuokrasuhde voidaan purkaa esimerkiksi häiritsevän elämän perusteella. Purkamisvaroituksen tarkoituksena on antaa vuokralaiselle mahdollisuus oikaista toimintaansa ja välttää sillä oman kotinsa menettäminen. 

Lakineuvonnassamme kysytään usein, montako varoitusta vaaditaan, ennen kuin vuokrasuhde voidaan purkaa. Yksikin varoitus voi riittää, jos häiriöt toistuvat sen antamisen jälkeen niin, että niillä on vähäistä suurempi merkitys. Yleinen virhekäsitys kuitenkin on, että taloyhtiön antama hallintaanottouhkainen varoitus korvaisi vuokranantajan purkamisvaroituksen. Miten vuokranantajan kannattaa sitten suhtautua hallintaanottouhkaiseen varoitukseen? Ja kuinka vuokranantaja voi tehokkaasti puuttua vuokraamassaan huoneistossa vietettävään häiritsevään elämään? 

Tule kuulemaan ja esittämään kysymyksiä aiheesta Kiinteistö 2023 -tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen 12.10.2023 klo 14.00–14.30 – Kiinteistö Arena. Lisäksi julkaisemme oppaan häiriötilanteiden hallinnasta vuokrasuhteissa marraskuussa 2023. 

Susanna-Maria Aarnivuo

Lakimies

Suomen-Vuokranantajat ry

Lakineuvonta (jäsenille) 
Verkkoneuvonta 
(09) 1667 6345 
ma, pe klo 10.00 – 15.00 
ti, ke, to klo 9.00 – 15.00