Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat laskivat loppuvuonna koko maan tasolla. Lasku ei ollut merkittävä, mutta muutos on historiallinen. Pitkittynyt koronapandemia on iskenyt vuokra-asuntojen kysyntään monessa kaupungissa, mutta vuokra-asuntojen tarjonta on jatkanut kasvuaan.

Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat laskivat koko maassa 0,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuosineljännekseen heinä-syyskuuhun. Kertaakaan aiemmin vuokrataso ei ole laskenut koko maan tasolla edelliseen vuosineljännekseen verrattuna Tilastokeskuksen päivitetyssä vuokratilastossa, joka kattaa tiedot vuodesta 2015 alkaen. Myös uusien solmittujen vuokrasuhteiden neliövuokrissa oli pientä laskua edelliseen vuosineljännekseen koko maan tasolla.

”Vuokratason lasku loppuvuonna ei ollut suuri, mutta muutoksen suunta on historiallinen. Loppuvuosi on tavallisesti vuokra-asuntomarkkinoilla loppukesän sesongin jälkeen hiljaisempi ajanjakso. Vaikuttaa siltä, että päättyneen vuoden loppu on ollut erityisen hiljainen ja moni vuokranantaja on laskenut vuokrapyyntejä ja jättänyt vuokrankorotukset tekemättä. Pitkittynyt koronapandemia on iskenyt vuokra-asuntojen kysyntään monessa kaupungissa, mutta vuokra-asuntojen tarjonta on jatkanut kasvuaan,” kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen.

Vuokrat laskivat loppuvuonna eniten Jyväskylässä (-0,4 %), Keravalla (-0,4 %), Hämeenlinnassa (-0,3 %) sekä Porvoossa ja muissa kehyskunnissa (-0,3 %). Pääkaupunkiseudulla lasku oli suurinta Vantaalla (-0,3 %). Helsingissä muutos edelliseen neljännekseen olisi -0,1 prosenttia ja Espoossa -0,2 prosenttia. Vuokrat puolestaan kasvoivat loppuvuonna eniten Raumalla ja Joensuussa (+0,3 %) sekä Seinäjoella ja Kouvolassa (+0,2 %).

Vuodentakaisesta vapaarahoitteiset vuokrat nousivat eniten Turussa (+1,4 %), Tampereella (+1,3 %), Oulussa (+1,2 %) ja Lappeenrannassa (+1,1 %). Koko maan tasolla vuokrat nousivat 0,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vuokrakehitys (+0,6 %) on selkeästi hidastunut aiemmista vuosista ja oli muuta Suomea (+0,8 %) hitaampaa. Vuokrataso laski vuoden takaisesta Mikkelissä (-0,1 %) ja Jyväskylässä (-0,2 %).

”Pääkaupunkiseudun tilannetta selittää läpi korona-ajan kasvanut asuntotarjonta ja muuta maata huonompi epidemiatilanne tiukempine rajoituksineen. Pääkaupunkiseutu on myös Suomen kansainvälisin kolkka. Matkailun, kansainvälisen liike-elämän ja myös kansainvälisten opiskelijoiden liikkumisen väheneminen näkyy voimakkaimmin seudulla. Vuokranantajan on hyvä varautua siihen, että kilpailu vuokralaisista on aiempaa kireämpää myös sen jälkeen, kun korona lopulta hellittää”, toteaa Rokkanen.

Sakari Rokkanen
Ekonomisti, Suomen Vuokranantajat ry
p. 040 762 5340
sakari.rokkanen@vuokranantajat.fi