”Velkakaton kuoppaaminen on hyvä uutinen, sillä jäykkä velkakatto olisi vaikeuttanut erityisesti nuorempien, alle 40-vuotiaiden henkilöiden asuntosijoittamisen aloittamista tai laajentamista. Se olisi myös vaikeuttanut omistusasunnon hankkimista erityisesti pääkaupunkiseudulla”, kirjoittaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen.
Valtiovarainministeriössä oli pitkään valmisteilla enimmäisvelkasuhde, eli niin kutsuttu velkakatto, joka olisi kaavamaisesti rajoittanut saatavan lainan määrää suhteessa tuloihin. Nyt valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on todennut, ettei hän edistä hanketta.
Velkakaton kuoppaaminen on hyvä uutinen, sillä jäykkä velkakatto olisi vaikeuttanut erityisesti nuorempien, alle 40-vuotiaiden henkilöiden asuntosijoittamisen aloittamista tai laajentamista. Se olisi myös vaikeuttanut omistusasunnon hankkimista erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suomen Vuokranantajat vastusti velkakattoa alusta lähtien.
Suomessa tyypillinen tapa ryhtyä asuntosijoittajaksi on se, että ensimmäinen omistusasunto jätetään vuokralle, kun muutetaan seuraavan asuntoon. Silloin ollaan yleensä suhteellisen nuoria, ja palkkatulot voivat olla siinä vaiheessa sellaiset, että tie asuntosijoittajaksi ei olisi mahdollinen, jos uuteen asuntoon ei saisi velkaa. Tästä syystä asuntovarallisuuden kerryttäminen vaikeutuisi nuoremmilla sukupolvilla. Velkakatto eriarvoistaisi sukupolvia. Nuoret eivät pääsisi käsiksi asuntovarallisuuteen ainakaan kasvukeskuksissa samalla tavalla kuin edeltävät sukupolvet.

Velkakatolle oli alun alkaen huterat perusteet. Suomalaiset hoitavat lainojaan varsin säntillisesti. Pankit pystyvät jo nyt arvioimaan lainanantoa omilla stressitesteillään ja niillä on paras ymmärrys erilaisten asiakkaiden tilanteesta. Pankkeja sitoo jo nyt omat vakavaraisuussäädökset ja lisäksi käytössä on asunnon arvoon liittyvä vakuuskatto. Ylivelkaantumista kannattaa hillitä, mutta huomio kannattaa olla oikeissa ongelmissa, kuten kulutusluotoissa, pikavipeissä ja rajatulta osin taloyhtiölainoissa.
Valtiovarainministeri Saarikko onkin todennut, että taloyhtiölainoihin saattaa tulla uutta sääntelyä. Jonkinlainen taloyhtiölainojen enimmäismäärä sekä lyhennysvapaiden rajoitus saattaakin olla perusteltua ylilyöntien välttämiseksi. Lisäksi kannatettavaa olisi, että taloyhtiölainojen kaikki kustannukset ilmoitettaisiin määrämuodossa niin, että jokainen asunnonostaja varmasti ymmärtää kustannukset.
Kirjoittaja Ville Valkonen on Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö.
Kuva: Vuokranantaja-lehti 2/2021, Outi Kainiemi
Lue lisää Vuokranantaja-lehdestä, miten enimmäisvelkasuhde olisi vaikuttanut vuokranantajiin