Kotitalouksien velkaantumista ja sen syitä pohtineen työryhmän esitysten toimeenpano tekisi ensiasunnon ostamisesta ja yksityisen vuokraustoiminnan aloittamisesta huomattavasti vaikeampaa. Suomen Vuokranantajat on huolissaan ensiasunnon ostajien asemasta ja asuntosijoittamisen aloittamisen vaikeutumisesta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Järjestön mukaan ensisijaisesti pitäisi kiirehtiä positiivista luottorekisteriä ja tehdä riittävät vaikutusarviot muista ehdotetuista esityksistä.

Kotitalouksien velkaantumista ja velkaantumisen syitä pohtineen työryhmän raportin lausuntoaika päättyy tänään perjantaina. Suomen Vuokranantajat esittää huolensa siitä, että työryhmän esittämät muutokset tekisivät ensiasunnon ostamisesta ja yksityisen vuokraustoiminnan aloittamisesta erityisesti pääkaupunkiseudulla erittäin vaikeaa.

”Olemme huolissamme siitä, että suomalaisille tärkeä tapa sijoittaa ja säästää esimerkiksi eläkepäiviä varten pysähtyy ennen kuin se voi alkaakaan. Ensiasunnon ostamisesta tulisi enimmäisvelkasuhteen säätämisen jälkeen aikaisempaa huomattavasti haastavampaa”, toteaa Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes.

Mahdollisuus jättää ensiasunto sijoitusasunnoksi vaikeutuu

Suomen Vuokranantajien kyselyjen ja selvitysten mukaan noin 20 prosenttia yksityisistä vuokranantajista on aloittanut vuokraustoiminnan jättämällä ensiasunnon sijoitusasunnoksi.

”Työryhmän esittämä enimmäisluototusaste käytännössä estäisi mahdollisuuden jättää ensiasunto sijoitusasunnoksi ainakin hyvin suurelta osalta. Monelle se on ollut konkreettinen ja toimiva keino aloittaa säästäminen eläkepäiviä varten”, Hughes harmittelee.

Tyypillisesti yksityinen vuokranantaja on aivan tavallinen suomalainen palkansaaja tai eläkeläinen, jonka ansiotulot ovat alle 4000 euroa kuukaudessa.

”Ehdotuksen ongelma on myös se, ettei se tunnista tulevia tuloja ollenkaan, joten mahdollisia tulevia vuokratuloja ei huomioitaisi, vaan luototusaste laskettaisiin edellisen vuoden tulojen perusteella. Vastavalmistuneiden osalta tilannetta kiristää entisestään se, että myös opintolainat ovat kasvussa. Ehdotukset tekisivät asuntosijoittamisesta todella hyvätuloisten ja isojen perintöjen saajien yksinoikeuden, mitä ei voi pitää tavoiteltavana”, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa kritisoi.

Kulutusluotot tiukempaan syyniin

Työryhmän ehdotuksissa kulutusluottojen valvontaa parannetaan ja sääntelyä kiristetään. Luottotiedot menettäneiden suomalaisten osuus kasvaa edelleen. Maksuhäiriömerkinnän saaneita Suomessa on jo noin 400 000.

”On erinomaista, että pikavippien valvontaa parannetaan. Kulutusluottoja nostetaan Suomen Pankin tilastojen mukaan koko ajan enemmän. Pikavipit aiheuttavat inhimillisiä tragedioita muun muassa ylisuurten korkojen vuoksi. Kyse on pienituloisten ihmisten huijaamisesta. Myös kouluissa pitäisi opettaa enemmän talousasioita, jotta ylivelkaantumisen tielle ei jouduttaisi jo nuorena”, Viljamaa pohtii.

Viljamaa näkee hyvänä kehityksenä myös positiivisen luottorekisterin rakentamisen.

”Positiivinen luottorekisteri olisi tärkeä väline suomalaisten ylivelkaantumisen ehkäisyyn joka tapauksessa. Myös mahdollinen enimmäisluototusasteen säätäminen käytännössä vaatii positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa”, sanoo Viljamaa.

Taloyhtiölainojen rajauksissa pitää olla tarkkana

Viimeaikaisten tilastojen mukaan rakentamisen suhdanne hiipuu. Tämä on tarkoittanut sitä, että myös taloyhtiölainojen kasvu on hidastunut luontaisesti. Viime vuosina on rakennettu erittäin paljon, jolla on saatu aikaan runsaasti asuntoja ihmisille joka puolelle Suomea. Rakennusalan työllisyys on noussut ja asuntojen hinnat sekä vuokrat ovat kehittyneet maltillisesti.

”Taloyhtiölainojen sääntelyssä pitää olla tarkkana. On selvää, että ylipitkät lyhennysvapaat on syytä sulkea pois jo kuluttajansuojankin näkökulmasta. Toisaalta taloyhtiölainat ovat osoittautuneet toimivaksi välineeksi asuntotuotannon rahoitukseen. Toimivaa järjestelmää ei kannata rukata liikaa ja vaarantaa riittävää asuntotuotantoa”, Viljamaa linjaa.

Konkreettisina ehdotuksina Suomen Vuokranantajat ehdottaa taloyhtiölainojen lyhennysvapaiden rajaamista, mutta työryhmän ehdotuksia maltillisemmalla tasolla.

”Jos lyhennysvapaan kesto on esimerkiksi yli viisi vuotta, ei kotitaloudella ole mahdollisuuksia tunnistaa kovinkaan tarkasti taloyhtiölainan kustannuksia lyhennysvapaan päätyttyä. Esimerkiksi Finanssialan ehdotus maksimissaan 12 kuukauden lyhennysvapaasta ensimmäisen 5 vuoden aikana on järkevä ehdotus”, Viljamaa näkee.

Taloyhtiölainojen velan osuutta velattomasta hinnasta esitetään puolestaan työryhmän raportissa rajattavaksi maksimissaan 60 prosenttiin. Suomen Vuokranantajat ehdottaa rajausten kohdentamista alueellisesti.

”Uudiskohteiden lainaosuudet voisi rajata 70 prosenttiin suurimmilla kaupunkiseuduilla ja 60 prosenttiin näiden ulkopuolella. Kokeilu osoittaisi, tarvitaanko lisäsääntelyä”, Viljamaa toteaa.

Ennen päätöksentekoa tarvitaan kattavat vaikutusarviot

Ennen kuin päätöksiä tehdään tarkemmin, tarvitaan kattavat vaikutusarviot vaikutuksista erityisesti asuntotuotantoon ja rakennusalan työllisyyteen.

”Pahimmillaan taloyhtiölainojen sääntely hidastaa asuntotuotantoa ja laskee työllisyyttä rakennusalalla tuhansilla. Tällöin hallituksen työllisyystavoite karkaa entistä kauemmas. Suomen kotitaloudet ovat Pohjoismaiden vähiten velkaantuneita ja asuntojen sekä vuokrien hintakehitys on ollut selvästi maltillisinta. Meillä on siis rakennettu suhteellisesti eniten. Nyt ei kannattaisi kiristää väärästä paikasta tai menee lapsi pesuveden mukana”, Viljamaa varoittaa.