Kiinteistöliitto julkaisi perusteellisesti tehdyn vuosittaisen Indeksitalo-selvityksen, jossa on vertailtu kuntakohtaisia kiinteistökustannuksia ja niiden kehitystä. Selvityksessä on eritelty muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia. Indeksitalo-vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Kustannusten nousu on ollut huomattavaa erityisesti Helsingissä ja Espoossa.
”Kiinteistökustannusten jatkuva nousu vaikuttaa jo vuokraustoiminnan kannattavuuteen. Yksityiset vuokranantajat ovat muutenkin tulleet jo viime aikoina huomattavasti varovaisemmiksi. Nyt voimakkaasti kasvavat hoitokulut tuovat lisää tummia pilviä vuokraustoiminnan kannattavuudelle”, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.
”Yksityisille vuokranantajille ei tappiin asti vedetty vuokra ole ollut mikään itseisarvo. Yksityiset vuokranantajat ovat vuokramarkkinoiden joustavin toimija ja pystyvät markkinatilanteen mukaan joustamaan myös vuokrissa. Hoitokulujen jatkuva reipas nousu haastaa tällä hetkellä vuokraustoiminnan kannattavuutta. Tämä aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelmia asuntomarkkinoille”, Viljamaa pohtii.
Erityisesti Suomen suurimpien kaupunkien Helsingin ja Espoon kustannukset ovat nousussa. Viidessä vuodessa Helsingin kustannukset ovat nousseet 23 prosenttia. Espoon kustannusnousu on ollut 14 prosenttia, mikä on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden.
”Yksityisten vuokranantajien verotus on korkeaa, mikä on jo kannattavuuden kannalta iso kivi kengässä. Yksityisten vuokranantajien investoinnit asuntoihin ovat viime aikoina merkittävästi laskeneet, mikä johtuu osittain hoitokulujen kasvusta. Asuntoja rakennetaan vähemmän ja tärkeitä korjauksia lykätään eteenpäin”, harmittelee Viljamaa.
”Hallituksen olisi budjettiriihessä etsittävä keinoja, miten yksityiset vuokranantajat saadaan jatkossakin investoimaan asuntoihin. Julkiset varat loppuvat nopeasti kesken, kun pyritään vastaamaan erityisesti pääkaupunkiseudun voimakkaasti kasvavaan kysyntään. Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa Euroopan mittapuulla todella nopeasti. Yksityiset investoinnit pitäisi nähdä entistä enemmän asuntopolitiikan välineenä. Asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat, jos tarjontaa ei ole riittävästi. Valtion pitäisi luoda kannusteita yksityisille investoinneille”, Viljamaa kannustaa.
Lue lisää Indeksitalo 2019 -selvityksestä Kiinteistöliiton sivuilta