Vuokralainen voi olla oikeutettu vuokranalennukseen myös taloyhtiöremonttien ajalta. Kohtuullisen vuokranalennuksen määrä tulee arvioida aina tapauskohtaisesti – käytännössä remontin keston sekä siitä aiheutuvan asumishaitan perusteella. Alennusprosentti voi siten vaihdella remontin eri vaiheissa. Kuluttajariitalautakunnan vakiintunut ratkaisukäytäntö linjaa kohtuullisten vuokranalennusten määriä, ja helpottaa niistä sopimista vuokrasuhteen osapuolten välillä.
Putkiremontit
Kuluttajariitalautakunnan yleisen linjauksen mukaan vuokranalennuksen määrä putkiremontin ajalta on keskimäärin noin 20-50 prosenttia. Putkiremontissa valittu menetelmä vaikuttaa kuitenkin merkittävästi siihen, millaista haittaa ja kuinka pitkään asumiselle aiheutuu.
Perinteisessä putkiremontissa uusitaan putkien lisäksi kylpyhuoneet. Tällaisen remontin kesto on tyypillisesti kuukausia, eikä asunnossa pysty yleensä asumaan ainakaan huoneistokohtaisten töiden aikana, jolloin wc- tai suihkutilat eivät ole käytettävissä. Tältä ajalta vuokralainen on lähtökohtaisesti vapautettava kokonaan vuokranmaksuvelvollisuudesta eli annettava 100 prosentin vuokranalennus. Mahdollisten tavaroiden säilyttämisestä asunnossa voi kuitenkin lautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan periä noin 5-10 prosenttia vuokrasta, jolloin vuokranalennus on käytännössä 90-95 prosentin luokkaa.
Jos putkiremontti tehdään muulla kuin perinteisellä menetelmällä, kuten putkien sukituksella, asumisen keskeytymiseen liittyvä vaihe voi olla lyhyempi. Kova melu, pöly ja tärinä sekä toistuvat vesikatkokset ja tilapäiset viemärinkäyttökiellot voivat kuitenkin yhtä lailla haitata asumista ja oikeuttaa kohtuulliseen vuokranalennukseen. Tyypillinen vuokranalennus tällaisten haittojen ajalta on pyörinyt lautakunnan yksittäistapauksissa noin 40 prosentin kieppeillä.
Putkiremonteista aiheutuva asumishaitta voi lieventyä, jos taloyhtiö tarjoaa asukkaiden käyttöön esimerkiksi tilapäiset wc- tai suihkutilat. Eräässä kylpyhuoneremonttia koskeneessa yksittäistapauksessa kohtuulliseksi vuokranalennukseksi katsottiin noin 70 prosenttia, kun käytössä oli yhteiset wc-tilat ilman suihkua. Kun taas käytössä oli wc-tilat suihkuilla, katsottiin riittäväksi alennukseksi noin 40 prosenttia.
Julkisivu- ja parvekeremontit
Vastaavalla tavalla myös julkisivuremonteista myönnettävät vuokranalennukset eroavat remontissa käytettyjen menetelmien mukaisesti. Keskimääräinen vuokranalennus julkisivuremontin ajalta on lautakunnan yleisen linjauksen mukaan noin 10-30 prosenttia.
Remontissa on tyypillisesti erilaisia vaiheita, jolloin alennuksen määrä voi vaihdella aiheutuvien asumishaittojen mukaisesti. Remonttiin voi kuulua esimerkiksi vähemmän haittaa aiheuttava telineiden pystytys ja niiden purkamisvaihe tai vaikkapa maalausvaihe. Selvästi suurempaa haittaa asumiselle aiheutuu yleensä talon huputtamisesta ja mahdollisten parvekkeiden käytön estymisestä, jolloin lämpötila voi nousta, tuulettaminen ja valonpääsy estyä sekä näkymä peittyä. Parvekkeen käytön estyminen voi aiheuttaa haittaa asumiselle etenkin kesäaikaan.
Siltä ajalta, kun talo on huputettuna ja parvekkeen käyttö estynyt, kohtuullinen vuokranalennus on yleensä asteikon yläpäästä. Muita haittoja voivat olla esimerkiksi jonkin asteinen melu, pöly ja tärinä, jolloin kohtuullinen vuokranalennus on usein lähempänä asteikon alapäätä. Kuitenkin esimerkiksi melu voi olla voimakkaampaa esimerkiksi rappauksen piikkausvaiheissa, jolloin sopivan alennuksen määrä on sovittava aina tapauskohtaisesti yhdessä vuokralaisen kanssa.
Katto, hissi- ja salaojaremontit
Katto- ja hissiremontteihin vaikuttaa tyypillisesti se, missä kerroksessa asunto sijaitsee. Keskimääräinen alennus hissi- ja kattoremonttien ajalta on Kuluttajariitalautakunnassa ollut noin 10 prosenttia. Alennus on yleensä hieman matalampi, jos asunto sijaitsee alimmissa kerroksissa ja korkeampi, jos asunto sijaitsee ylimmissä kerroksissa. Alimpaan kerrokseen ei välttämättä aiheudu alennukseen oikeuttavaa haittaa lainkaan, jos remontista ei kantaudu sinne haittaa. Mitä kauempana haitan lähde asunnosta on, sitä lievempää aiheutuva asumishaittakin yleensä on. Esimerkiksi salaojaremontti ei välttämättä aiheuta asumishaittaa esimerkiksi talon ylimpiin kerroksiin.
Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä on suhtauduttu varsin pidättyväisesti siihen, oikeuttavatko esimerkiksi naapurikiinteistön työmaa tai yleiset katutyöt vuokranalennukseen. Kaupunkiasumisen paikallisissa olosuhteissa täytyy lähtökohtaisesti sietää asuntoon ulkopuolelta kantautuvia tavanomaisia remontin ääniä. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännön mukaan asunnolta ei voida edellyttää esimerkiksi työtiloilta vaadittaa erityistä hiljaisuutta, jos asunto on vuokrattu asumiin.
Miten vuokranalennuksen määrä lasketaan?
Vuokran maksusta vapautumisesta tai vuokranalennuksesta tulee aina sopia vuokranantajan kanssa. Vuokralainen ei voi yksipuolisesti pidättäytyä vuokranmaksusta tai päättää alennusprosenteista, vaikka omasta mielestään olisikin oikeutettu vuokranalennukseen.
Silloin, kun taloyhtiöremontti ja sen haitat ovat etukäteen tiedossa, vuokranalennuksesta voidaan sopia jo vuokrasopimusta solmittaessa. Siitä voidaan sopia myös remontin edetessä esimerkiksi kuukausi kerrallaan. Sovittu vuokranalennus kannattaa joka tapauksessa vahvistaa aina kirjallisesti, esimerkiksi vuokrasopimuksessa, sen liitteessä tai sähköpostitse.
Vuokranalennuksen määrä lasketaan tarvittaessa päiväkohtaisesti jakamalla kuukausivuokra kuukauden päivillä, jolloin tuloksena saadaan päivävuokra. Vuokranalennuksen kulloinenkin määrä saadaan tällöin kertomalla päivävuokra alennusprosentilla ja alennuspäivien määrällä.
Lähde ja lisätiedot: Asunnon vuokraus – Kuluttajariitalautakunta
