Tässä blogisarjassa esitellään Suomen Vuokranantajien kuntavaaliteemoja hieman laajemmin. Kuntavaalit järjestetään 13.4. jokaisessa Suomen kunnassa, ja ennakkoäänestys on käynnissä 2.–8. huhtikuuta. Suomen Vuokranantajien kuntavaalitavoitteisiin voit käydä kokonaisuudessaan tutustumassa täältä sekä vaaleissa ehdolla oleviin vuokranantajaehdokkaisiin täältä. 

Nyt useamman viikon Suomea kiertäessä kuntavaalipaneelien merkeissä, on ollut aikaa pohtia, mistä hyvän ja toimivan kaupungin tai kunnan oikein tunnistaa. Osatekijöitä ja näkökulmia on tietysti monia, mutta kuntalaisen näkökulmasta varmaan se tärkein onnistumisen mittari on sujuvuus.  

Sujuvatko arjen askareet, kuten työssä ja harrastuksissa käynti vaivatta? Löytyykö lapsille päiväkotipaikka sopivan etäisyyden ja yhteyksien päästä? Aurataanko ensilumet taas sinun kotikadultasi viimeisenä, kuten tuntuu yllättävän usein käymään? Nämä ovat juuri niitä käsin kosketeltavia ja omakohtaisia arjen asioita, jotka muodostavat konkreettisimman onnistumisen tai epäonnistumisen tunteen kuntalaisille. 

Toinen, hieman aineettomampi arjen onnistumisen tekijä, on päätöksenteon sujuvuus. Tätä määrittävät ne konkreettiset politiikkatoimet, joita valtuustot ympäri Suomen tekevät, mutta myös se ilmapiiri, jonka päättäjät kuntalaisille luovat. Kuntapäättäjien kuuluukin olla asioista ajoittain eri mieltä, mutta jos yleinen mielikuva valtuuston toiminnasta muistuttaa enemmän saippuaoopperaa tai tosi-tv:tä, on vaikea kuvitella sen kanavoituvan luottamukseksi kuntaa kohtaan. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa pahimmassa tapauksessa kaatuneita yleiskaavoja, käynnistymättömiä rakennushankkeita ja kaupunkikehityksen pysähtymistä jo lähtöasemalle.  

Sujuvaa päätöksentekoa tarvitaan myös kunnan virkakunnalta. Hyvänä (tai huonona) esimerkkinä tästä toimivat rakennuslupaprosessit, jotka sakkaavat monessa paikkaa erinäisistä syistä. Ympäri Suomea kiertäessä olen kuullut, että hyvin toimivat rakennuslupaprosessit ovat yleensä yksittäisten hyvien luvittajien ansiota. Jotta prosessit toimisivat hyvin läpi hankkeiden riippumatta siitä, kuka virkamies asiaa hoitaa, kuntien tulisi kiristää kunnianhimon tasoa näissä asioissa, ja antaa selkeät palvelulupaukset lupaprosessien kestosta. 

Sujuva päätöksenteko ja konkreettiset arjen palvelut kulkevat myös käsi kädessä. Mikäli kunnissa tehdään oikeita asioita elinvoiman kasvattamiseksi, riittävät myös resurssit ylläpitää hyvää palvelutasoa. Ja tästähän on kuntapolitiikassa käytännössä kyse. 

Kirjoituksen loppuun lienee paikallaan pieni ylistys kaikille nykyisille ja tuleville kuntapäättäjille. Erityismaininta teille, ketkä tietoisesti rakennatte yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan. Kuntapäättäjät ovat vaikuttamassa niihin yhteisiin asioihin, josta harvemmin saa kiitosta keltään. Itse nostan ainakin hattua tekemästänne työstä. Muistakaa kaikki myös äänestää viimeistään 13.4., sillä näissä vaaleissa määritetään se arjen sujuvuus taas neljäksi vuodeksi eteenpäin! 

Sujuvat prosessit luovat kasvua kaupunkiin – poimintoja vaaliohjelmastamme:  

• Pistetään prosesseihin vauhtia – oli kyseessä sitten kaavoitus- tai rakennuslupaprosessi, on riittävillä resursseilla taattava kohtuulliset käsittelyajat. 

• Asuntojen hintaa nostavia kaavamääräyksiä on lievennettävä – esimerkiksi autopaikkojen-, sallittujen kerrosmäärien- tai julkisivumateriaalien määräyksiä on purettava. 

• Jokaisen kaupunkiseudun pitää pyrkiä toteuttamaan joukkoliikenneinvestoinnit seudullisesti – Asukkaille kuntarajat ovat usein keinotekoisia, ja asukas liikkuu työpaikan ja palvelujen sijainnin perusteella. Raideliikenneinvestoinnit parantavat asuntomarkkinoiden ja työmarkkinoiden toimintaa ja myös valtion on osallistuttava niihin entistä suuremmalla panoksella.