Tässä blogisarjassa esitellään Suomen Vuokranantajien kuntavaaliteemoja hieman laajemmin. Kuntavaalit järjestetään 13.4. jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen Vuokranantajien kuntavaalitavoitteisiin voit käydä kokonaisuudessaan tutustumassa täältä sekä vaaleissa ehdolla oleviin vuokranantajaehdokkaisiin täältä.
Hiljattain mediassa on kirjoiteltu erityisen paljon vuokra-asumiseen liittyvistä häiriöistä ja muista negatiivisista lieveilmiöistä. Häiriöihin puuttuminen on äärimmäisen tärkeää, ja ongelmien taustalla ovat mm. vakavien päihdeongelmien kasvu sekä nykylainsäädännön puutteelliset keinot puuttua häiriöihin. Parasta aikaa työn alla olevan huoneenvuokralain päivitystyön yhteydessä onkin esitetty ratkaisuja, jotta häiriöihin pystyttäisiin puuttumaan paremmin, vaikka kehitettävääkin lausunnoille lähteneeseen lakiesitykseen jäi. Taustalla olevien syiden sijaan jollain älyllisellä kärrynpyörällä syypääksi vuokra-asumisen häiriöihin on kuitenkin osassa viime aikojen kirjoituksia kaivettu vapaarahoitteiset markkinat. Näin vaalien alla onkin hyvä hieman perata läpi, minkälaisia lainalaisuuksia niin vapaarahoitteinen kuin tuettukin vuokra-asuntomarkkina suomalaisille tarjoaa.
Ensiksi on todettava se tosiasia, joka monelta jää kiivaan nettikirjoittelun tai narratiivien jahtaamisen yhteydessä mainitsematta: asuntomarkkinat tarvitsevat toimiakseen kaikkia toimijoita. On itsestään selvää, että esimerkiksi kunnalliset toimijat pystyvät vastaamaan paremmin tiettyjen erityisryhmien asumisen tarpeisiin. Vastavuoroisesti mm. asuntorakentamisen riittävästä määrästä vastuun kantaa pitkässä juoksussa vapaarahoitteinen kenttä. On viisauden alku tunnistaa erilaisten toimijoiden vahvuudet ja hyödyntää niitä toimivaa asuntopolitiikan kokonaisuutta rakennettaessa.
Mutta keskitytään tällä kertaa ennen kaikkea vapaarahoitteisiin vuokramarkkinoihin ja erityisesti yksityisiin vuokranantajiin. Kuten aikaisemmin todettiin, yksityiset toimijat vastaavat hyvin pitkälti siitä, että Suomessa rakennetaan riittävästi asuntoja kasvavaan tarpeeseen. Yksityiset toimijat ovatkin olleet omalla yritteliäisyydellään merkittävin tekijä, kun asuntorakentamisen vajetta on purettu läpi 2000-luvun. Riittävä asuntotarjonta on muuten myös avainasemassa sellaisen äärimmäisen viheliäisen ongelman, kuin pitkäaikaisasunnottomuus, kitkemisessä Suomesta.
Suomalainen on nykyään usein myös entistä vaativampi, kun kyseessä on oma asuminen. Tarpeet ja vaatimukset, joita asumiselle asetetaan, ovat muuttuneet yksilöllisemmiksi kuin ehkä ennen. Jonkun kohdalla tämä saattaa tarkoittaa enemmän neliöitä, kun taas toiselle sijainti on kriittisin tekijä. Yksi kaipaa loistavia lähipalveluita, toinen lähiluontoa. Joku saattaa vaatia asumiseltaan myös näitä kaikkia. Juuri tällaisiin yksilöllisiin tarpeisiin yksityiset vuokranantajat ja kokonaisuudessaan vapaarahoitteinen markkina vastaa kaikista parhaiten. Vuokra-asumisen houkuttelevuus onkin kasvanut merkittävästi, ja suhteessa yhä useampi etsiikin asumisratkaisukseen vuokra-asuntoa. Tämä kansainvälinenkin megatrendi on tärkeää pitää mielessä, kun rakennamme tulevaisuuden asuntopolitiikkaa.
Kuinka tämä kaikki sitten liittyy tuleviin kuntavaaleihin? Kun tulevat kuntapäättäjät eri puolilla Suomea alkavat miettiä, minkälaista paikallista asuntopolitiikkaa vaalien jälkeen kannattaakaan lähteä rakentamaan, on heidän hyvä pitää mielessä erilaisten toimijoiden vahvuudet. Eikä vain tunnistaa näitä vahvuuksia, vaan hyödyntää niitä myös kunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Yksityiset vuokranantajat ovat kasvollisia toimijoita, jotka ovat mahdollistamassa paljon hyvää suomalaisille asuntomarkkinoille, eikä tämä yhtälö toimisi ilman heitä. Pidetään tämä mielessä rakentaessamme tulevaisuuden asuntopolitiikkaa, sekä ennen kaikkea tehdessämme äänestyspäätöksiä vaaliuurnilla tänä keväänä.
Poimintoja vaaliohjelmastamme:
- Asuntorakentamisen tulee olla ensisijaisesti vapaarahoitteista – julkisesti tuettuja asuntoja on rakennettava vain sellaiseen tarpeeseen, jota markkinoilla ei muutoin pystytä täyttämään.
- Poistetaan asunnottomuus kohdistamalla kuntien tukimuodot niitä eniten tarvitseville ja rakennuttamalla riittävästi yksityistä asuntotarjontaa.
