Tilastokeskus julkaisi torstaina uuden väestöennusteen, joka päivitetään kolmen vuoden välein. Nyt julkaistun ennusteen mukaan väestö kasvaa 6,5 miljoonaan henkilöön vuoteen 2070 mennessä, mikä tarkoittaa jopa 0,9 miljoonan ihmisen lisäystä. Ennuste nojaa vahvasti yhteen oletukseen: maahanmuuton pysymiseen nykyisellä tasollaan. Jotta syntyvien ja työikäisten ikäluokkien koko saataisiin ylipäätään vakautumaan, nettomaahanmuuton tulisi olla 40 000 henkilöä vuosittain. 

Väkiluvun kasvu keskittyy kahdeksaan maakuntaan, kun taas 11 maakunnan väkiluvun odotetaan supistuvan. Ennuste olettaa työikäisen väestön kasvun jatkuvan 2050-luvulle eli seuraavat 30 vuotta, samalla kun elinajanodotteen arvioidaan kasvavan. Näiden yhdistelmän ansiosta huoltosuhteen odotetaan pysyvän melko vakaana 2050-luvun lopulle saakka: työikäisen (15–64 v) väestön osuus, joka on tällä hetkellä 62 %, pysynee samalla tasolla aina 2050-luvun loppupuolelle asti. 

Väestöennusteita tehdään kolmen vuoden välein ja siksi syvempi katsaus. Ja tarkennetaan heti – vaikka blogissa puhutaan ennusteesta, on kyseessä oikeastaan projektio tai laskelma. Tilastokeskus ei siis yritä ennustaa, vaan antaa projektion, joka pohjautuu laskelmaan oletuksella: väestönkehityksen nykytrendit jatkuvat.  

Ennusteiden muutokset  

Alla olevasta kuvaajasta näkyy, kuinka väestöennusteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Uusimman väestöennusteen positiivisin piirre on se, että se on selvästi optimistisin arvio Suomen tulevasta väestömäärästä. Ero aikaisempiin ennusteisiin syntyy erityisesti nettomaahanmuuton merkittävistä muutoksista. 

Lähde: Tilastokeskus, Suomen Vuokranantajat ry 

Vuosien 2009 (purppura) ja 2012 (tummansininen) ovat muita optimistisempia, koska niissä oletettiin luonnollisen väestönlisäyksen pysyvän muita ennusteita korkeampana ja kääntyvän laskuun vasta 2030-luvun taitteessa. Todellisuudessa luonnollinen väestönlisäys muuttui negatiiviseksi jo vuonna 2016. Toteuma (violetti) havainnollistaa hyvin väestönkasvun hidastumista ja sen uudelleen elpymistä nettomaahanmuuton ansiosta. 

Ennusteen eri osatekijät 

Koska edellinen (2021) ennuste on huomattavasti skeptisempi kuin uusin (2024), on syytä tarkastella näitä kahta tarkemmin. Alla olevassa kuvaajassa uusin ennuste on esitetty yhtenäisellä viivalla ja samalla värillä, katkoviivalla, on kuvattu edellinen ennuste.

Lähde: Tilastokeskus, Suomen Vuokranantajat ry 

Väestönlisäyksen (oranssi) muutos on merkittävä, sillä edellinen ennuste arvioi kasvun kääntyvän negatiiviseksi vuonna 2034, mutta uusin ennuste povaa jatkuvaa väestönkasvua. Luonnollista väestönlisäystä (harmaanvihreä) on tarkistettu yhä alaspäin heijastamaan alenevaa hedelmällisyyslukua (lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat), jonka on oletettu olevan 1,26 (edellisessä ennusteessa 1,45 ja 2012 luku oli vielä 1,82).  

Samoin elävänä syntyneiden (tummansininen) määrää on korjattu alaspäin, kumulatiivisesti 39 000 lapsella vuosina 2024–2036. Nyt jo seitsemäntenä vuonna peräkkäin syntyneiden määrä on alle 50 000. Tämä näkyy aluksi lasten määrässä mutta pitkällä aikavälillä synnytysikäisten naisten vähentymisenä. Esimerkiksi v. 2023 syntyneiden lasten määrä oli kuolleita suurempi ainoastaan 31 kunnassa. Jos kehitys jatkuu samana, on kuntia v. 2035 enää 18 ja v. 2045 vain 13. vuonna 2035 kuntia olisi enää 18 ja vuonna 2045 vain 13. Kuolleiden määrän (purppura) arvioidaan kasvavan, kun ikääntyvä sukupolvi siirtyy tuonpuoleiseen. 

Kuten aiemmin todettiin, merkittävin muutos on tapahtunut nettomaahanmuuton (turkoosi) osalta. Suomesta suuntautuvaan maastamuuttoon (violetti) on tehty vain vähäisiä tarkennuksia; esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä Suomeen odotetaan jäävän noin 12 000 asukasta enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Tämän ennusteen keskeisin ero aikaisempiin verrattuna on maahanmuuton (sininen) määrässä: uusin ennuste olettaa Suomeen tulevan vuosittain noin 56 000 uutta asukasta, kun aiempi ennuste arvioi määräksi noin 30 000 vuodessa. 

Väestöennusteen selkänoja on kiistatta nettomaahanmuutto 

Nettomaahanmuuton ennustetaan olevan tänä vuonna 52 000 henkilöä, ensi vuonna 45 000 henkilöä ja siitä edespäin 40 000/vuosi. Aiemmissa vuosien 2009, 2018, 2019 ja 2021 ennusteissa nettomaahanmuuton oletettiin olevan 15 000 henkilöä vuodessa, ja hieman korkeampi (17 000) vuosina 2012 ja 2015. Koska maahanmuutto on selkeästi ennusteen tärkein ajuri, on syytä pureutua lukuihin tarkemmin. 

Alempana taulukossa on tarkasteltu viimeistä kolmea vuotta, ja mistä maista Suomeen on suuntautunut eniten maahanmuuttajia. Vuosia 2021 ja 2022 dominoi Venäjä, kun taas viime vuonna (2023) Ukrainasta saapui selvästi eniten maahanmuuttajia. Seuraavana vuorossa olevien tulosuunta on selvä – Aasia. Nettomuutto Aasiasta on ollut vuosina 2021–2023 yhteensä 46 149, mutta se ei kuitenkaan riitä vielä peittoamaan Eurooppaa (57 733). Ja sotatilanteen vaikutusta ei toki voi olla sivuuttamatta, koska Ukraina ja Venäjä ovat molemmat tilastojen kärjessä. 

	2021	2022	2023	Yhteensä
Ukraina	1 422	1 488	19 531	22 441
Venäjä	2 390	5 593	3 862	11 845
Intia	1 003	2 145	2 585	5 733
Filippiinit	520	2 208	2 495	5 223
Sri Lanka	134	1 115	3 146	4 395
Kiina	1 005	1 156	1 994	4 155
Bangladesh	198	1 069	2 389	3 656
Iran	661	1 083	1 878	3 622
Turkki	651	1 367	1 273	3 291
Vietnam	740	837	1 268	2 845

Lähde: Tilastokeskus, Suomen Vuokranantajat ry

Tilastokeskuksen ennusteesta tekee kuitenkin mielenkiintoisen juuri Ukraina, sillä kun katsoin ensimmäisiä kommentteja väestöennusteesta, olivat useat ekonomisteja ja poliitikkoja myöden varsin skeptisiä juuri Ukrainan takia. Eli ilmassa on voimakas epäily siitä, jatkuuko ukrainalaisten vyöry Suomeen. Mikäli oletetaan, että Ukrainaista ei saavu enää ainuttakaan henkilöä Suomeen, on nettomaahanmuutto silti viime vuodelta 38 000, eli varsin lähellä ennustetta. Olisin siis varovainen pikakommenttien kanssa, ja seuraavaksi kysymys siirtyykin tulijoiden jakaumaan: mistä ja millä mitalla? 

Viime vuonna suomi sai 94 maasta nettomaahanmuuttoa yli 20 henkilöä ja vain neljään maahan nettomaahanmuutto oli negatiivinen vähintään 20 henkilön verran (järjestyksessä: Sveitsi, Alankomaat, Kanada, Norja ja Itävalta). Ja taustalle vielä: 25–34-vuotiaat ovat selvästi suurin ikäryhmä nettomaahanmuuton osalta (v. 2023: 29 %), yli 55-vuotiaita ei juuri lainkaan ja 45–54 myös harvassa (v. 2023 yli 45-vuotiaita: 12 %). 

Itse en siis suoraan lähde tyrmäämään ennustetta. Toisaalta en myöskään ole niin luottavainen ennusteen vahvoihin olettamiin, että niiden pohjalta uskaltaisi tehdä merkittäviä muutoksia julkiseen talouteen. Kaikkein optimistisimmat pohtivat jo julkisen talouden ongelmien olevankin luultua pienempiä (tätä kannattaa pohtia alla olevan kappaleen ”väestöennusteen haasteet” jälkeen). Toki mikäli ennuste toteutuisi, olisi se omiaan parantamaan Suomen kestävyysvajetta. Esimerkiksi valtionvarainministeriö on laskenut, että 7 500 vuosittainen kasvu nettomaahanmuutossa leikkaa kestävyysvajetta 0,3-prosenttiyksikköä. 

Väestöennusteen haasteet 

On toki selvää, että väestöennuste on tosissaan ennuste ja itse asiassa enemmänkin projektio. Taustalla vaikuttaa erittäin vahvasti käytetty menetelmä, joka loppujen lopuksi on kohtalaisen yksinkertainen. Ensin tarkastellaan viimeisimpien vuosien havainnot, otetaan ne ennusteet lähtökohdiksi ja sitten oletetaan laskelmissa, että trendit jatkuvat pitkälti samanlaisina kuten myös osatekijöihin pilkottu kuva osoittaa. No miksi näin? Jos otetaan mukaan lisää muuttuvia parametrejä ja yritetään ennustaa, minkälainen maailma on 10, 20 ja 30 vuoden kuluttua, ei se ole omiaan parantamaan ennustetta (historia osoittaa). Ennustetta ennusteen sisään. 

Yksinkertaisten mallien vahvuus on siinä, että luvut on helppo perustella. Jos taas ennusteen sisällä on useita ennusteita, argumentointi alkaa haparoida. Perusteltuja muutoksia lähtödatoihin voidaan toki tehdä, kuten vaikkapa tässäkin on huomioituna koronakuolleisuuden poikkeuksellisuus.  

Koska tilastokeskus tarjoaa vain yhden polun, jonka todennäköisyys toteutua sellaisenaan on historia huomioiden kohtalaisen heikko, on mielekästä kääntää katso myös muihin ennusteisiin. Esimerkiksi MDI:n tekemät väestöennusteet ovat siinä mielessä hedelmällisiä, että ne tarjoavat muutaman skenaarion (joka omasta mielestä on lähtökohtaisesti aina mielenkiintoista).  

Väestönmuutokset sisältävät ennusteita isompia kysymyksiä 

Väestönmuutos on niin iso asia, että sen muutokset heilauttavat koko kansakunnan tulevaisuutta, ja vaikuttavat myös asuntomarkkinoihin. Tällä hetkellä elämme sen suhteen erittäin mielenkiintoisia aikoja, sillä on hyvin mielenkiintoista nähdä, jatkuuko maahanmuutto oletetulla tasolla seuraavat vuodet. Seuraava ennuste julkaistaan vuonna 2027 ja silloin meillä saattaa olla parhaimmillaan jo viisi vuotta vahvaa nettomaahanmuuttoa takana. Näkisin, että siihen mennessä olemme ehtineet pureutua jo niihin vaikeisiin ja oleellisiin kysymyksiin merkittävästi paremmin, jotka ovat esimerkiksi: 

Miksi aasialaiset muuttavat Suomeen? Mikä Suomessa houkuttaa ylipäätään maahanmuuttajia? Kun kaikkialla Euroopassa syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee, miltä juuri Suomi näyttäytyy maahanmuuttajien silmissä? Miten koulutusjärjestelmä palvelee heitä? Miten ilmastomuutos vaikuttaa muuttoliikkeisiin? Toimiiko Suomessa kotouttaminen? Miten Suomea markkinoidaan maailmalla ja mitä jo maahan muuttaneet kertovat? Millaisena Suomen sisäinen ilmapiiri näyttäytyy maahanmuuttajille?