Kesälomat ovat useimmilla jo takana päin, ja on aika vaihtaa uimashortsit takaisin toimistovaatteisiin. Heinäkuu on Suomessa perinteinen lomakuukausi ja elokuussa palataan työpaikoille ihmettelemään, ovatko asiat yhä samoilla raiteilla. Talouden parissa työskentelevät ovat toivottavasti ottaneet hetkeksi etäisyyttä talousuutisista ja nauttineet akkujen lataamisesta. Uskon, että on hyvä irtautua viikoittaisesta, kenties joillakin jopa päivittäisestä, seuraamisesta hetkeksi, jotta asioita voi taas hetken päästä katsoa hieman uusin silmin. Nyt, kun työpöydät jälleen kutsuvat, on hyvä hetki tarkastella blogin muodossa, missä talous tällä hetkellä menee. Aloitetaan Euroopasta ja siirrytään sitten Suomeen.
Mersubisnes yskii Saksassa
Ostopäällikköindeksit (PMI) ovat keskeisimpiä ennakoivia indikaattoreita taloudesta ja ne tehdään kyselytutkimuksina. Esimerkiksi teollisuuden ostopäällikköindeksissä kysytään, miltä tilanne näyttää koskien uusia tilauksia ja tuotannon tasoa: paremmin/ennallaan/heikommin. Vastauksien summa, tai pikemminkin indeksi, kertoo kuinka yritykset näkevät oman tilanteensa ja tämä ennakoi talouden tulevaa suuntaa.
Euroalueen teollisuuden PMI on ollut laskussa loppuvuodesta 2021, joskin lasku on taittunut viime vuoden lopulla. Käännettä parempaan ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut, ja PMI viittaa yhä teollisuuden supistumiseen. Suurin syy löytyy automaasta Saksasta, jonka teollisuus on ollut ongelmissa. Syy ei ainoastaan liity halvan venäläiskaasun loppumiseen, vaan erityisesti autoteollisuuteen. Mersut eivät vedä entiseen malliin. Kun aikaisemmin Euroalueella haasteet liittyivät tuotantokapasiteettiin- ja materiaaleihin, nyt haasteena on riittämätön kysyntä. Yleisemmin maailmantaloudessa PMI on sekään vaivoin 50 pisteessä eli ei supistu, muttei myöskään kasva.
Espanjan matkailu maistuu
Palvelualoilla menee sen sijaan paremmin niin maailmalla kuin Euroopassa, sillä molemmat viittaavat palveluiden kasvuun. Euroopassa tosin palveluiden PMI suuntaa alas, joten kasvuvauhti saattaa hidastua. Maiden välillä toki on vaihtelua, sillä viime kuussa esimerkiksi Ranskan palveluiden PMI oli 50,1, Saksan 52,5 ja Espanjan 53,9, jossa turismisesonki käykin kuumana.
Palvelualojen veto näkyy myös niiden inflaatiossa, joka oli heinäkuussa 4 %. Pohjainflaatio, eli energiasta ja ruuasta puhdistettu, sen sijaan oli 2,9 %. Kokonaisinflaatio oli euroalueella 2,6 %. Öljyn hinta on tosin tullut hieman alas viime aikoina alle 80 USD, joten tämä voi heijastua inflaatiota pienentävänä, kun hintavaikutus valuu polttonesteisiin. Inflaation osalta nopeaa korkojen laskua tuskin siis on luvassa ja voikin olla, että euribor korjaa hieman ylöspäin nopean pudotuksen jälkeen. Kuten se itse asiassa onkin viime päivinä tehnyt.
Kesälomalaiset navigoivat sujuvasti merellä, Suomi yrittää taloudessa
Täällä pohjolassa taantuma alkaa väistymään, mutta talouskasvu uhkaa kuitenkin jäädä vaimeaksi. Erityisesti vienti ja investoinnit ovat olleet vaikeuksissa, ja teollisuudessa uudet tilaukset ovat vähentyneet vuoden aikana. Myös odotukset tilauskannan kehittymisestä ovat edelleen heikkoja, mutta ovat kuitenkin parantuneet alkuvuonna. Teollisuustuotantoa on heikentänyt erityisesti riittämätön kysyntä. Aikaisemmin mainittu Saksa on osasyynä tähän, sillä se on Suomen tärkeä kauppakumppani. Ja aikaisemmat vähäiset investoinnit näkyvät nyt. Kun tuotantovälineisiin ei ole juuri investoitu viime vuosina, tarkoittaa se, ettei tuotantoa myöskään voi kasvattaa mitenkään merkittävää tahtia.
Kuitenkin pientä, orastavaa, piristymistä on nähtävillä. Tavaraviennin alamäki näyttäisi pysähtyneen ja trendi on kääntynyt nousuun. Samalla kuluttajien usko Suomen talouteen on hieman parantanut viime vuoden lopulta, ja palveluiden kysyntä on kannatellut kulutusta. Toisaalta rahankäyttöaikeet kulutukseen ovat alhaisella tasolla. Haasteena on eritoten lainaa vaativat hankinnat ja kuluttajat pitävät ajankohtaa edelleen hyvin huonona lainanotolle sekä säästämiselle, ja tämä näkyy selvästi asuntokaupassa. Kesäkuussa asunnonostoaikeet kasvoivat merkittävästi, mutta heinäkuu palautti odotukset taas maan pinnalle, sillä asunnonostoaikeet vähenivät taas selvästi. Osasyynä taustalla on varmasti riski työttömyyden kasvusta, joka on kasvanut heikon suhdanteen mukana. Kuitenkin kokonaisuudessaan työllisyys on edelleen kohtuullisella tasolla.
Ostovoima paranee ja tuo helpotusta talouteen
Positiivista virettä tulee tuomaan todennäköisesti hiljalleen laskeva korko sekä parantunut ostovoima, mikä taas tukee yksityistä kulutusta. Suomessa inflaatio on ollut jo pitkään hyvin alhainen ja palkkakehitys peittoaa inflaation. Inflaatiosta on hyvä huomioida, ettei kannata panikoida kuin inflaatio todennäköisesti nousee noin 1,5 % syksyllä. Taustalla ovat ALV-korotukset ja tietyt tekniset korjaukset sähkön hintaindeksiin. Kokonaisuudessaan Suomen taloudesta voisi kuitenkin tiivistää, että suhdanteen pohja on käsillä ja useat indikaattorit viittaavat asteittaiseen toipumiseen loppuvuodesta.
Yhteen blogiin on vaikea tiivistää koko talouden kokonaiskuvaa, varsinkin kun pyritään pitämään se napakkana. Vuokranantajalle on kuitenkin tärkeämpää keskittyä omaan toimintaansa kuin seurata tarkasti laajempia taloustrendejä. Tämän blogin tarkoitus on tarjota taloudesta yleiskatsaus, jotta voit vuokramarkkinoiden vilkkaimman sesongin aikana keskittyä perustekemiseen. Tämän vuokranantajan lähtökohtaisesti kyllä hallitsevat, jonka me saamme todeta taas lähestyvässä Vuokranantajabarometrin vastauksissa.
