Usein ajatellaan, että Suomessa on kallista asua. Todellisuus on kuitenkin toinen, kun tarkastellaan asiaa eurooppalaisella tasolla. Euroopan laajuisia tilastoja ja indikaattoreita julkaisevan Eurostatin tilastot yllättivät ekonomistinkin.
Ensin tulee määritellä, milloin asumiskustannusten katsotaan olevan kohtuuttomalla tasolla, ja miten sitä voidaan mitata. Eurostatin mukaan asumiskustannukset ovat kohtuuttomat, jos yli 40 prosenttia kaikista käytettävissä olevista tuloista, mahdollinen asumistuki huomioiden, menee asumiseen. Eurostatista saa tilastoja sekä kaupunki- että maaseutualueille.
EU:ssa keskimäärin 10,6 prosentilla kaupungeissa asuvista asumismenot ovat yli 40 prosenttia tuloista, eli ylittävät Eurostatin määrittelemän rajan kohtuullisista asumismenoista. Maaseudulla vastaava luku on 6,6 prosenttia. Korkeimmat luvut nähdään Kreikassa sekä kaupungeissa (27,3 %) että maaseudulla (24,2 %). Vähiten kohtuuttomia asumismenoja on Slovakian kaupungeissa (2,3 %) ja Maltan maaseudulla (0,2 %).
Suomi taas jää kauaksi kärjestä, ja hyvä niin. Suomen kaupungeissa keskimäärin 7,5 prosentilla asumismenot nousevat yli 40 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tämä tarkoittaa, että 15 EU-maassa sekä Norjassa ja Sveitsissä asumismenot ovat Suomea suhteellisesti korkeammat. Maihin lukeutuvat Norjan ja Sveitsin lisäksi muun muassa Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Lisäksi Suomessa vain 3,6 prosentilla väestöstä on maaseudulla kohtuuttomat asumiskustannukset. Kuudessa maassa on maaseudulla suhteessa vähemmän ihmisiä, joilla on kohtuuttomaksi luokitellut asumiskustannukset.
Asumismenojen osuutta tuloista on tärkeää tarkastella sekä kansalaisten maksukyvyn näkökulmasta että esimerkiksi sen arvioimiseksi, millaista liikkumavaraa vuokrien nousulla on. Keskeisiä tekijöitä tarkastelussa ovat myös työllisyysaste ja reaalitulot. Kansainvälisestä vertailusta voi hakea näkökulmaa siihen, mihin ihmiset ovat tottuneet ja saada laajempaa perspektiiviä. Vaikuttaa siis siltä, että vaikka asuminen Suomessa koettaisiin kalliiksi, tilastojen mukaan näin ei siis muuhun Eurooppaan verrattuna ole.
