Vailla vakinaista asuntoa (Vva) ry:n Stop häädöille -hanke selvitti viime vuonna valtakunnallisen kyselytutkimuksen avulla muun muassa vuokranantajien kokemuksia häädöistä ja niihin johtaneista syistä.

Kyselyyn vastanneiden mukaan häädön tai häätöuhan kokeneilla suurimpia haasteita olivat olleet päihde- ja mielenterveysongelmat, ja niistä johtuvat elämänhallinnan haasteet. Moni oli kuitenkin sitä mieltä, että usein häädöt olisivat estettävissä varhaisella tuella sekä toimivalla asukkaan ja vuokranantajan välisellä kommunikoinnilla. Häätöjen ennaltaehkäisy on tärkeä osa asunnottomuuden poistamiseksi tehtävää työtä.

Suomen Vuokranantajien jäsenwebinaarissa 8.2. käydään läpi toimintamalleja häätöjen ennaltaehkäisyyn ja haastavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kohtaamiseen sekä kerrotaan, millaista apua vuokranantajille muun muassa on tarjolla.

Ulosottolaitoksen mukaan vuonna 2022 toteutuneita häätöjä oli yli 4300, ja kasvua edelliseen vuoteen oli 13 prosenttia. Häätöprosessin keskimääräinen hinta on noin 6300–10 600 euroa (ARA 2023). Vuokranantajille ja asunnottomuutta kokevien kanssa työskenteleville tehdyssä kyselyssä valtaosa vastaajista (90 %) nimesi vuokravelan suurimpana syynä häätöön, mikä on myös tilastojen mukaan yleisin syy häädöille (ARA 2023). Muita syitä häädöille olivat kyselyyn vastanneiden mukaan häiriökäyttäytyminen, vuokrasopimuksen rikkominen, asunnon huono hoito tai asunnon vuokraaminen eteenpäin voittotarkoituksessa.

Pyysimme vastaajia kuvailemaan, minkälaisia haasteita häädön kokeneilla tai häätöuhan alla olevilla ihmisillä heidän näkemyksensä mukaan on. Vastaajien arvion mukaan sekä vuokranmaksun laiminlyöntiin että häiritsevään käyttäytymiseen perustuvissa häädöissä asukkaan haasteina ovat suurimmaksi osaksi olleet päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveyden haasteet. Moni kuvasi, kuinka niistä johtuen on joko menetetty kyky arjen elämänhallintaan tai aiheutettu häiriötä asunnolla tai sen ympäristössä.

”Monihaasteisuus on yleistä ja asiakkaat näkevät, että tilanteessa ei ole enää mitään tehtävissä.”

Mielenterveyden haasteiden ohella vastauksissa tuotiin esille neuropsykiatriset piirteet, kuten ADHD tai autismikirjon häiriö, sekä niihin liittyvät asumisen haasteet ja häädöt. Näiden haasteiden kanssa elävällä on usein toiminnanohjauksellisia vaikeuksia, mitkä voivat vaikuttaa esimerkiksi kykyyn hakea Kelan tukia tai huolehtia siitä, että ne ovat ajan tasalla.  Terveyshaasteet voivat myös olla diagnosoimattomia, jolloin ihminen ei välttämättä ole lainkaan palvelujen piirissä ja saa tarvitsemaansa tukea.

”Yllättävän usein työssäkäyvällä on haasteita menojen priorisoinnissa.”

Aina häädön taustalla ei ole päihteiden ongelmakäyttöä tai mielenterveyden haasteita; rakenteellisella tasolla vuokrien sekä sosiaalitukien taso vaikuttavat asukkaiden vuokranmaksukykyyn. Yksilötasolla puolestaan pienituloisuus, ero, sairastuminen tai muu elämään vaikuttava kriisi voivat johtaa vuokravelkaantumiseen. Kyselyyn vastanneet kuvasivat, että vuokravelkaan liittyvissä häädöissä asukkaalla voi myös olla yleisesti vaikeuksia hallita omaa talouttaan, toistuvaa yli varojen elämistä, pikavippejä tai peliriippuvuutta.

”Häätö on lähes aina estettävissä tilanteissa, joihin ei liity väkivaltaa tai sen uhkaa.”

Kysyttäessä, olisiko häätöjä voitu estää jotenkin, moni vastasi, että toimimalla ajoissa esimerkiksi ottamalla yhteyttä sosiaalitoimeen tai sopimalla vuokranantajan kanssa maksusuunnitelmasta häätö olisi ollut estettävissä. Useassa vastauksessa korostui odotus asukkaan omasta vastuusta avun ja tuen hakemisessa. Toisaalta moni myös arveli joidenkin asukkaiden kohdalla ongelmien kasautumisen synnyttäneen asukkaalle kokemuksen siitä, ettei mitään ole enää tehtävissä.

Vaikka moni vastasikin, että häädön estämiseen olisi riittänyt, että vuokralainen olisi ollut yhteydessä, ei asia kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Asukas voi kokea häpeää asumisen epäonnistumisesta, ja psyykkisenä selviytymiskeinona välttelee asioiden hoitamista tai avun pyytämistä, jolloin häätö konkretisoituu vasta kun ulosottoviranomainen lähettää asukkaalle muuttokehotuksen. Haasteena voi olla myös palveluihin hakeutuminen ja niihin sitoutuminen, tai tuen vastaanottaminen ylipäätään. Siksi se, miten tulee kohdatuksi ei ole yhdentekevää.

“Vuokralaisen pitää olla itse aktiivinen ja edes yrittää hoitaa asiat kuntoon ja parantaa tapansa.”

“Tuntuu, että liian moni häpeissään vain ”katoaa”, ei sovi maksusuunnitelmia, vaikka se olisi ollut täysin mahdollista.”

Joillakin vuokranantajilla on käytössään kuukausittainen rästiseuranta ja yhteydenotto, ja jokaisesta ilmoitetusta häiriöstä otetaan yhteys asukkaaseen. Näillä keinoin saadaan nopeasti otettua yhteyttä asukkaaseen, ennen kuin vuokravelkaa alkaa kertymään enemmän. Jotta asukas uskaltaisi itse ottaa ajoissa vuokranantajaan yhteyttä tai vastata tämän yhteydenottoyrityksiin, on kokemus kohtaamisesta ja kohdatuksi tulemisesta tärkeää. Tässä kunnioittava ja empaattinen suhtautuminen asukkaaseen ja tämän kokemiin haasteisiin on avainasemassa. Asenteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä ymmärrystä esimerkiksi riippuvuuksista ja psyykkisistä sairauksista, ja näitä tietoja sekä kohtaamisen taitoja olisi hyvä vahvistaa myös vuokra-alalla. Siksi ne ovatkin hankkeemme tarjoaman koulutuksen pääteemoja.

Eettisten ja lainsäädännöllisten perusteiden lisäksi asunnottomuuden poistamista voidaan perustella taloudellisilla säästöillä, ja kustannustehokkaimmaksi tavaksi on havaittu nimenomaan asunnottomuuden ennaltaehkäisy (Kaakinen 2023). Kustannustehokkuutta voidaan tarkastella myös vuokranantajan näkökulmasta: on myös vuokranantajan etu, että mahdollistetaan asumisen jatkuminen tekemällä realistinen maksusuunnitelma vuokravelan maksamiseksi tai ohjaamalla asukas tarvitsemansa tuen piiriin, sillä selvitysten mukaan 70 % häätöjen kustannuksista jää vuokranantajien tappioksi (ARA 2023).

On tärkeä ymmärtää, että häädetyksi tuleminen tai häätöuhka on aina kriisi sen kokevalle ihmiselle, ja siitä selviytyminen vaatii fyysisien ja taloudellisten resurssien lisäksi henkisiä voimavaroja. Paineen alla eläminen voi aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja lamaannusta, ja jo se saattaa kenellä tahansa kasvattaa tuen tarvetta omassa arjessa selviytymiseen. Kenenkään ei tulisi kokea pelkoa tai häpeää siitä, että tarvitsee apua, ja kynnystä avun vastaanottamiseen tulisi madaltaa kaikin keinoin. Erilaisten haasteiden havaitseminen ja tunnistaminen varhaisessa vaiheessa antaa paremmat mahdollisuudet tukea ihmistä siten, että esimerkiksi häädöltä voidaan välttyä. Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus, eikä kenenkään tulisi joutua häädetyksi siksi, ettei ole saanut tarvitsemaansa tukea.

“Aivan varmasti häätö olisi voitu estää. Tukea ja toisaalta jämäkkyyttä tarvitaan. Yksinjäävän on lähes mahdotonta selviytyä.”

Kirjoittajat: Stop häädöille -hankekoordinaattorit Katri Paakkanen & Elina Pohjosaho

Järjestämme Suomen Vuokranantajien jäsenille maksuttoman webinaarin 8.2.2024 klo 17–18.30   aiheesta: ”Asumisneuvonta ja palvelut häätöuhan alla oleville”. Webinaariin voit ilmoittautua seuraavasta linkistä: https://www.lyyti.fi/reg/Webinaari_Asumisneuvonta_ja_palvelut_haatouhan_alla_oleville_0988

Lähteet:

ARA 2023. Aran raportteja 1/2023: Selvitys häätöjen kustannuksista.
Kaakinen, Juha 2023. Kotiin. Selvitysraportti tarvittavista toimenpiteistä asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.

Ulosottolaitos 2023. Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tila